Conditori Royale



Arki tuli takavasemmalta ja safarimagiat hävisivät kuin tuhka tuuleen. Normi is back.

Puolikkaat viikot vuodenalkuun on armollisia, onneksi. Niissä ehtii uudelleenharjoitella byroon etiketit, hangata kivettyneen kahvikupin puhtaaksi toimiston vessassa, laatia listat ja viimeistellä tulevan vuoden fiksut päätökset. Ja sitäpaitsi, puolityhjä kotitalo on oiva mahdollisuus mullistaa rutiinit ja ruokalistat, ja toimeenpanna hyvät lupaukset. Tänään. Nyt.

Omissa liturgioissani ei ole mitään yllätyksiä. Aloitetaan tipattomalla tietenkin, siihen samaan syssyyn karppauksen koko skaala, paleosta viis-kautta-kakkoseen, kahvakuulalla. Sain vielä buukattua juurihoidonkin päivän päätteeksi, joten näillä eväillä ollaan helmikuun lopussa hoikkia, heleäihoisia ja hyvähampaisia. Ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Nyt tai ei koskaan.

But. Olin unohtanut toimettomat tyttölapseni ja Allun. Koulut alkaa vasta ensi viikolla. Tulin kotiin illansuussa ja lämmin suklaa tuli vastaan jo portilla. Olivat ihanat ottaneet haltuunsa keittiön ja pistäneet kakkukisat pystyyn. Sisko vetoapuna. Ja samalla päättäneet, että dinnerin sijaan syödään ihan vaan pelkkiä kakkuja ja karamelliomppuja. Eikä mitä tahansa kakkuja – oli mutakakkua mansikoilla, inkiväärikakkua kukkakoristein ja kahvikakkua sokerikräämillä ja jätskillä. Ja makutuomariksi oli nimetty äiti. Say no more.

Mutakakku toi voiton kotiin, toinen sija jaettuna loppukakkujen kesken. Kunniamaininta niille siirappiompuille. 
Kaikki meni. Melkein kakku per kärsä. Not bad;). Maailman paras lupausfiasko. 

Onneksi on uusi huominen ja kahvakuula. 

Jaana

Comments

  1. Heh, hauska postaus! En olisi minäkään tuollaisia kakkuja pystynyt vastustamaan! :D

    ReplyDelete
  2. Ihanaa, niin tutulta tuntuu;) - vaikka minä en lupauksia tehnytkään - paitsi sen kiitosvihon täyttämisen - niin kyllä pyhien jälkeinen ryhtiliike on pakko saada vauhtiin. Mutta elämässä - ja naisen elämässä varsinkin - on pakko laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, first things first. Ja niiden tärkeimpien joukkoon kuuluvat lasten leipomukset:)
    Oikein hyviä kahvakuulailuja. Minäkin nostin ne jo tuolta sängyn alta sohvan viereen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ryhtiä on jo ilmassa, viimeistään tällä viikolla, kun tenavien koulut alkaa ja ollaan taas uomissamme. Hip!

      Delete
  3. Huh miten hienot tarjoilut! Terveisiä vaan pikku taitureille :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihania, onneksi ei kokkailuja sentään joka päivä, tai edes viikko;)

      Delete
  4. Ihana yllätys sinulle! Aina ajoitus ja ajatukset eivät mene ihan yksiin :-D
    Noooh, uusi viikko ja uudet lupaukset!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jes, tässä ollaan jo uudessa viikossa ja uusissa lupauksissa;) Better luck this time!

      Delete
  5. Rajansa kaikella. Jopa lupausten rajoilla:). Minullakin on mennyt ryhdistäytymistä suunnitellessa tämä viikko. Mutta ensi viikolla olen jo varmasti suoremmassa?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tässä viikossa ollaan - ja ryhtiä haeskellaan;)

      Delete
  6. Ihanaa! Oishan se ollut suuri loukkaus, jos äiti ois jättänyt maistamatta (syömättä) :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sekin kyllä, mutta kyllä on haastetta myös itsekurin suhteen;)

      Delete
  7. Kovin tuttua, ihania leipomuksia, kauniita kakkuja, herkkuja! Mitä sitä lupauksista, nautitaan elämästä! Sanna

    ReplyDelete
  8. Ihan paras XD Näin se juuri menee. Ethän voi olla syömättä kun toiset on ihan sua varten -ja kaikkia, mutta kuitenkin- tehneet ja nähneet vaivaa. Meillä oli juurikin neulekerhon kilistelyt ja sielläkin emäntä laittanut pöydän koreaksi, mutakakusta lähtien... Siinä meni mun sokerilakko... Mutta ONNEKSI on huominen! :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Thank goodness for tomorrows! Terkut viikkoon!

      Delete
  9. Aika makeet katastrofin ainekset :D
    On sitä meinaan huonommillakin eväillä pyhät päätökset ja lupaukset läskiksi menneet :D

    Arvaa alkoiko tehdä mieli mutakakkua!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Just se sellainen mutakakku, joka on ihan pehmeä ja melkein raaka sisältä - hjälp, nyt taitaa kaatua tämänkin viikon kuviot;)

      Delete
  10. Juuri tuon takia en tee lupauksia...:))

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuulostaa paljon viksummalta strategialta olla tekemättä yhtään lupausta, ainakaan mitä tulee kakkuihin ja kahvakuuliin;)

      Delete
  11. Kyllä kakut pitää syödä kun kohdalle osuvat! Kahvakuula ei mene vanhaksi ; ) Niin ihana herkkupaja teillä ja suloiset leipurit - nyt pitäisi jotenkin saada keittiökärpänen istutettua meidänkin muksuihin. Vaikka vähän on samat lupaukset kehissä täälläkin...katsotaan miten käy. Niin ja oikein paljon iloa ja onnea teille tähän vuoteen! En ole pitkään aikaan ehtinyt poikkeamaan täällä, mutta ihana oli taas tulla käymään <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva, kun ehdit piipahtamaan ja aivan samoja uuden vuoden toivotuksia myös teidän perheelle!

      Delete
  12. Piti käydä heittämässä pikaiset heipat että hengissä ollaan ja arki takaraivossa mutta sainkin vaihturiksi naurunkyyneleet silmiini :)
    xxx

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hotkaisin samaan menoon edellisen postauksen ja meinasin pyörtyä! Uuuh noita kuvia! ja tyhjää taloa ja äidin sydäntä…
      Voivoivoivoi… saat toisen halauksen kaupan päälle :)

      Delete
  13. mä en oo edes yrittäny lupailla mitään..kaikki pienetkin parannukset on vaan plussaa..tää arki on vaan niin hektistä, välillä rankkaa, välillä myös puuduttavaa..joten namskis miniä just leipasi pari pellillistä kuppikakkuja :) mmmmm olipas makoisia :) niinkuin teidänkin herkkukakut, eihän niitä nyt voi jättää maistamatta..mumsmumsmums….
    iloa elämään!!
    jaana

    ReplyDelete
    Replies
    1. mitä ihmettä mä oikein kirjoitin :D tiskille kannettiin hektistä :D :D voi veljet ja isoja kirjaimia siellä täällä, minia…sokerihumala sanon minä :) "pahoillaan" :)

      Delete
  14. :-). Tyypillista... Ihastuttavaa ja vihastuttavaa. Dieettia ehtii sit noudattamaan loppukuun. Fast diet, tai 5:2, tuo tuloksia nopeasti. Saisinpa itsenikin tsempattua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Itsekuristahan tämä on kiinni. Huh. Näitä alkuvuoden tuskia joka vuosi;)

      Delete
  15. Suorastaan suloisia herkkuja sekä syötävät, että syöjät... :-))
    xx

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Päivi, suurista syöjistä puhumattakaan;)

      Delete
  16. Varsin herkulta teidän arkikin vaikuttaa :) Ihanan pehmeää laskua arkiarkeen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä ollaan, laskeduttu arkiarkeen oikein tohinalla;) Tsempit viikkoon myös sinne!

      Delete
  17. Ihania herkkuja, ei noita voi vastustaa. Ja hoikkana ehtii olla sitten maaliskuussa!

    ReplyDelete

Post a Comment

Popular Posts