Thursday, 27 March 2014

Just another day out of the office


Onneksi ei aamusta tiedä mitä kaikkea päivä tuo tullessaan.

Omalla kohdalla alkaa lomalaisen aamukampa olla jokseenkin paljas ja ensi viikosta palataan siihen normiarkeen, kellon ympäri. Hiukan sekavin tuntein tässä mennään, sillä mennyt kuukausi on ollut käänteentekevä ja mieltämullistava monestakin syystä. On sattunut ja tapahtunut, on tehty ja puuhattu, ja mikä suurinta luksusta - on saanut olla oman aikansa valtias. Yhtään pedikyyriä tai tupeerausta ei ole tähän kuukauteen mahtunut tai ehtinyt, vaan aika on vietetty olemalla aidosta läsnä ja ah, saatu vastineeksi niin monen monta tähtihetkeä:

Kello neljän viinirypäleet tyttöjen kesken kotona koulun jälkeen on ehdoton pop. First time ever.

Saatiin lanseerattua Asanten sivut ja samalla about satamiljoonaa uutta ajatusta hyvän kiertoon.

Lukemattomia aamuja, päiviä, hetkiä slummien pikkupajoissa suunnittelemassa ihanuuksia, teemalla Afrikka muuttaa Turkuun.
More to follow;)

Tuijoteltu kodin seiniä - päivänvalossa - ja todettu, että pian tämä kaikki on historiaa.

Ajateltu muuttoa. Vain ajateltu, ei pakattu. Ajateltu ihmisiä, joita nyt jo on ikävä.

Juotu aamukahvit lähisavannilla ja vietetty loppupäivä naapurislummin koulussa tanssimassa piiriä ja jakamassa suomalaisia jalkapalloja. Näin eilen. Ja vain Nairobissa. Yhdessä päivässä voi nähdä, elää ja kokea koko absurdin kirjon hengästyttävää kauneutta ja sitä raadollisinta köyhyyttä - loikoilevista leijonista pieniin likaisiin nappisilmänuhaneniin ♥.

Last but not least, varastettuja hetkiä linjoilla keskiyön hiljaisuudessa. Netti on ollut taas paitsiossa, mutta ihan hyvästä syystä - kommentit kuitenkin luetaan ja muistetaan ihan joka ikinen. Nytkin pitäisi olla uneliaammissa puuhissa, sillä aamusta kukonlaulun aikaan on lähtö safarille. Suuntana pohjoisen lakeudet, tähtitaivas, aamurusko ja muutama muisto kukkaroon.

Näistä sfääreistä kuitataan nyt hyvät yöt ja toivotetaan valoa viikonloppuun.
xxx

Saturday, 22 March 2014

monkey salad & kiinalaisia ruusunlehtiä



Tässä tulee yltäkylläisyyden virallinen lopetusjulistus. Retki rannikolle oli harkittua extravaganzaa ruokailun osalta, ja nyt on päätetty laittaa vipua pienempi vaihde päälle. Reissun myötä kropparaukka langetettiin olotilaan, jossa paistettua, käristettyä, grillattua tai muuten vaan maustettua ja ylityöstettyä ruokaa oli edessä ja menossa hela tiden. Huuhdetuina hyvillä viineillä ja terhakoilla kuplivilla. Huh.

Mutta nyt puhaltelevat raikkaammat tuulet, plääninä keventää askel ja olotila, omatunto kyytipoikana. Ei mitään radikaalia; palaudutaan ruotuun ruokarytmien osalta ja meillähän syödään tavattoman terveellisesti kotioloissa. Mutta se jokapäiväinen leipä on vaihtunut apinasalaattiin, ja ne kuohkean kermaiset lattet kuitataan carcadella. 

Apinasalaatissa ei ole siis apinaa - no worries - vaan siinä on kaikki apinan herkut: pähkinöitä, melonia ja banaania, ja kunnon narskuvia kookoksen paloja. Olen yönä muutamana pyörinyt vuoteessa tuleva muutto mielessä, ja havahtunut karmeaan ajatukseen jospa Prismasta ei saakaan kokonaisia kookoksia.

Toinen ihanuus on eliksiiri kiinanruusuista. Hibiscus, Carcade, Rose de Jamaica, Kiinanruusu - rakkaalla juomalla on monta nimeä. Detox? Periaatteessa kai puhutaan yrttiteestä, jonka itse kyllä juon mieluummin kylmänä. Väkevän makuinen juoma, parhaimmillaan melkein väriltään mustaa ja kuulemma auttaa joka kolotukseen ja paineeseen. Perfect. Näillä eväillä siis arkipäivää. 

Viikonloppu on puolessa, ja lauantai-ilta sujuu suloisesti tenavapassissa. Talo täynnä tohinaa, yökyläläisiä,  leffaa ja limpparia. Ja sain juuri vakuuteltua itselleni, että popcornit ovat olennainen osa apinoiden herkkuruokavaliota, right;)?

Jaana xxx



Wednesday, 19 March 2014

Captain Shee & lil´tipsy crew





Ohoi, ja vielä kerran, pojat! Lämmin kiitos kaikista ihanista hyvän-loman-toivotuksista. Perille tulivat ja heti otettiin hyötykäyttöön;). Eli kun ollaan tänne asti päästy, niin pitäähän mennä vielä himpan verran pidemmälle. Melkein merta edemmäs. 

Päätettiin nostaa purjeet ja katsella biitsejä hiukan toisesta vinkkelistä. Vanha kalastuspaatti Zanzibarilta ja miehistöä niin, ette meinannut mukaan mahtua. Merimatkaan kuului venhe päiväksi, kapu ja merimiehet, sapuskat ja auringonlasku. Ja tietysti kokki ja varsin innokas baarimikko-perämies, joka hoiti molemmat pestinsä vallan mallikkaasti;). 

Siellä se meidän pikkuperhe kelli keskenään vaakatasossa yläkannen raitapatjoilla. Valkokaapuiset miehet kantoivat kylmiä mintuntuoksuisia pyyhkeitä ja kylmiä hunajanmakuisia drinksuja meille hikisille, onnellisille. Kokki nakkasi avotulen satavuotiaalle puukannelle ja pian saatiin varrastolkulla grillattuja meriherkkuja. Seuraavaksi taas uusi kierros minttupyyhkeitä ja hunajadrinksuja. Näillä eväillä se kesäpäivä vierähti, eikä yhtään hullummin. Tuttu suloinen täysikuu kruunasi hyvän päivän hyvän illan - ja meitä kaikkia tanssitutti, kun lopulta pikkutunneilla rantauduttiin kotilaiturille.

Bam. Seuraavaksi lasku maankamaralle ja nihkeä paluu harmaaseen Nairobiin.
Tosin olen sisimmiltäni arjenrakastaja, joten edessä hyvät, toisenlaiset päivät.
Voisi taas ryhtyä vaihteeksi hyödylliseksi - with no mint or honey for some time. 

Not bad at all.

Monday, 17 March 2014

Vallan kelpo viime tinka.



Hiukan on mennyt oleminen överiksi, kun pitää lomaltakin lähteä lomalle;).

Koululaisten hiihtoloma yllätti takavasemmalta ja suunnittelut aivan hunningolla. Onneksi ollaan turismin ytimessä, ja kohteitahan piisaa. Perheneuvoston - ja demokraattisen äänestyksen - myötä päätettiin pakata biksut ja pussukat hyvinkin impromptusti, suunnata nassut aurinkoon ja päädyttiin Watamun valkeille sannoille. Vaikken ole lainkaan hiekka suussa syntynyt ja suosin savannia yli kaikkien kuumankosteiden rantaleikkien, niin kyllähän se Intian Valtameri on aika läkähdyttävän ihana. Ja turkoosi.

Agendana ei mitään tähdellistä, paitsi hiekkakakut. On köllitty ja käännelty hitaasti palmun alla, vilauteltu vaaleansinisiä sääriä auringolle, kalasteltu noin symboolisesti ja annettu sarongin hulmuta aamutuulessa. On kuljettu loputtomat rannat ja löydetty ne kauneimmat simpukat. Mutta se sydämen viehättävin sivuääni on tullut hotellin jokailtaisissa rantatansseissa - onko mitään suloisempaa kuin isä opettamassa tyttärilleen paritanssin kiemuroita täydenkuun kajossa, pehmeän tuulen tuivertaessa? Huoh ♥

Kyllä se raadollinen arkikin sieltä taas tulee ja ottaa ylivallan tuota pikaa, joten nautitaan näistä vielä hetki.

Maanantairutistukset.

Wednesday, 12 March 2014

Home Work

Voinhan vain todeta, että sosiaalisessa mediassa on magiaa. Asanten lanseeraus virtuaalivoimia hyödyntäen on mennyt nappiin, ja näillä eväillä on hyvä jatkaa. Ja on ollut kerrassaan ihanaa olla suorassa yhteydessä moneen lukijaan, ja kyllä on sielunsopukoissa värissyt oivaltaessa miten paljon vilpittömyyttä ja hyvää tahtoa on vielä reservissä tässä telluksessa. Meidän strategia on ammentaa osa siitä ja laittaa kiertoon ja hyötykäyttöön. Kiitos. Asante. Taas kerran.


Ja kun on asenteena on Work Hard, Play Hard, niin nyt on tarjolla pykälän verran kepeämpää. Sydänsiskon pyöreitä synttäreitä vietettiin ensin savannilla pikkuporukalla, jota sitten seurasi kunnia, vastuu ja hermoraunio järjestää suuremman skaalan vastaanotto urbaanisti meillä kotona. Kun on kuulemma tilaa ja kokemusta moiseen. Meikäläinen ei koskaan käännä selkää hyville hipoille, ja mikäs sen mukavampaa lomalaiselle, kun viettää kesäpäivä kukkia asetellen ja servettejä viikaten.

Asetelmasta tuli just about perfect. Päiväntasaajalla kun on omasta takaa ne parhaat lavasteet: tähtitaivas ja pehmeä ilta. Askarreltiin pöytää metritolkulla, liinoiksi puuvillasarit intiasta, Torresin punkut Espanjasta, kynttilät muinaisesta Tiimarista, ja muut helyt paikalliselta hedelmätorilta. Illassa oli huumaa.  

MUTTA,  unohdettuihin lavasteisiin kuuluu myös raivoukkonen ja rankkasade. Hups. Siihen tuupertuivat tunnelmat ja tilpehöörit ulko-oloissa, mutta onneksi on porukassa kylliksi munaskua olla moisesta moksiskaan. Jatkettiin juttuja pitkällä pöydällä ja kaavalla sisäoloissa, improvisoidusti. Dinneri likimain litimärkinä, mutta jälkkärin aikoihin oltiin jo lämmetty ja kuivuttu itse kukin. 

Saatiinpahan taas yksi tarina lisää. Ja muutamat naurut in deed.

xxx