Pistä muru paremmaksi


Ei mitään sen syvällisempää parisuhdeanalyysia ole tarkoitus tarjoilla, paitsi että meillä käydään treffeillä. Joskus useammin, joskus harvemmin, toisinaan ei ollenkaan tai sitten koko ajan. Ei ole sovittua tärskypäivää tai kalenteriin ruksattu suurta sykkivää sydäntä, vaan meillä vallitsee sellainen suloinen yhteisymmärrys, että treffeillä käydään - koska se on yksinkertaisesti aika kivaa. Juttu ei saa olla stressi tai sittenhän se ei olisi edes treffit, tai ainakaan kivaa.
Sen verran ollaan kuitenkin systeemien fanittajia, että treffien koordinointi on noin suunnilleen tasapäisesti jaettu. Juu, kun kerran ollaan pariskunta - jonka kaikkien normien mukaan tarvitsee laatuaikaa jotta ollaan onnellisia ever after - niin jompikumpi, tai siis ihan kumpi vaan ehtii ja viitsii, ottaa vetovastuun. Eli siis päättää mitä tehdään, minne mennään, mitä syödään tai katsotaan, ja mitä yllärimpi niin sen parempi... sen verran on sentään sponttaaniutta meilläkin vielä tallella;). ja toinen sitten vaan vikisee kun viedään. Small is beautiful eli hyvä tärsky on simppeli. Pitkä iltalenkki käsikynkkää, kunnon keskustelulla ja pikkupussailulla on ihan kymppi. Leffan takapenkki on helppo vaihtari kun ei muuta jaksa tai keksi. Dinneri kaikilla höysteillä on jo spesiaali-ihana ja tepsii aina parhain päin.
Pitkä kesä on ollut yksi pitkä kimppatreffi kaikilla kavereilla, joten priva-aika on ollut kortilla eikä sitä olla edes kaivattu. Mutta arjen myötä tuli heti sellainen mukava tutina karata hiukan kahdestaan ja jättää meidän ihana jälkipolvi naapurin harteille. Lohtuna kaikille, että naapuri on siis pappa;).
Joten, impromptun risteilyn meille buukkasin ja lähdettiin viettämään arki-iltaa höyrylaivalle. Se on juuri sellainen ikivanhalta keski-ikäisten elämysmatkalta kuulostava stintti, jonka kaikki turkulaiset tietää... mutta kuka muu kuin turisti on sen tehnyt? Me. Ja oli aivan totaalisen täydellinen treffi-ilta. Ensin hiukan kruisailtiin saaristossa; tapakset ja aperitiivit ikkunapöydässä yläkannella; pysähdys Loistokarin luodolle, jossa tarjoiltiin saaristolaisruokaa parhaimmillaan; pöytä kahdelle korkeimmalla kumpareella auringon laskussa, tuulen tuiverruksessa  ja täydessä kuussa; laituritanssit; sorbeet ja konjamiinit tulomatkalla meriorkesterin tahtiin; ja taksi kotiin ennen puolta yötä.  Tuplauntuvatakki oli kretonkina, läppärilaukku clutchina, suoraan kaupalta ilman sen kummempia piippauksia, siitä huolimatta olin buurin mielestä illan ihanin. Ja päinvastoin 100%.
Nyt vastakutsua odotellen. With love forever.

Comments

  1. Oi, olitte UkkoPekalla reissulla. Minäkin olen ollut, mutta työporukan kanssa..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aivan todella viehättävä UkkoPekka - ja mitkä tarjoilut, seurasta puhumattakaan;)

      Delete
  2. no olit olit ei epäilystäkään :)
    meidän treffit (syystä että ei päästä täältä ipahemmin ilman muksuja) ajoittuu yleensä hämärän rajamaille, ihana kun on pimeät illat niin voi treffata vaikka terassilla varjon alla...ihan kuin oltais hyvinkin kaukana kotoa, vai me ja kynttilät :)
    tosin pieni visiitti moottoripyörällä aurajoenrantaan kaffelle on kans ihan parhautta...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Just niin, se käsikynkkähetki hämärässä on ihan yhtä ihana kuin prameempikin ilta - mutta joskus näinkin kiva. Ja jes, buuri kyllä allekirjoittaisi moottoripyöräkeikan koska tahansa, vieläkin haikailee Nairobiin jääneen prätkänsä perään;)

      Delete
  3. Toi on niin tärkeetä. Me tehdään sitä kanssa. Ens vkl Osloon kahdestaan <3 voi ei... katoin kuvia ja muistin, että mun piti ostaa saaristolaisleipää tänään Loviisan Wanhat talot tapahtumasta. Hitto unohtui ja nyt kyllä tekis mieli kovasti!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihana nostalgiareissu teille tulossa - ja onneksi sitä saaristolaisleipää saa kulmakaupastakin nykyään. Supersuloista reissua!

      Delete
  4. Täydellista - hetkessä kaikki on juhlaa. Elämän mauste.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä, kunhan vain muistaisi maistella kyllin usein tässä arjen kohinassa;)

      Delete
  5. Pienet ja välillä isommatkin muistamiset arjessa on sitä luksusta, minkä avulla harmaata arkea taas jaksaa!
    Hienolle näytti teidän irtiottonne ;-D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sitä vaan pitää hiukan kurkotella ympärilleen ja huomata mitä kaikkea kivaa on tarjolla;). Ja sitä vastakutsua odotellaan totta tosiaan;)

      Delete
  6. Replies
    1. Jups. Ja pitää laittaa se lounasplääni harkinnan alle, jookos? Rutistukset!

      Delete
    2. Ehdottomasti. Halit sinne kans!

      Delete
  7. Oi miten mahtavan kuulosta. Meillä 22 v hääpäivä tulossa ja kovasti ollaan mietitty mitä keksittäis. Vaskiossa ollaan iltapäivällä niin siitähän sitä ehtii Turkkusse vallan mainiost illaks. Josko vielä risteilyjä järjestävät syyskuun puolen välin jälkeen?

    Kiitos vinkistä ja mukavia syystreffejä teille. Nauttikaa

    ReplyDelete

Post a Comment

Popular Posts