Keep Calm and Go on Safari


Täällä lomataivaassa pyöriskelevä minäitse tahtoo ensinnäkin kiittää kommenttien vyörystä edelliseen briiffiin: mitä ihanaa solidaarisuutta yli rajojen.  Paluupäätös on siis tehty. Sen myötä muuttuu kotiosoite ja melkein kaikki muukin. Haaveet ja haasteet pakkaavat kulkea käsikynkkää, niin tässäkin. Asenne ratkaisee, aina, ja loppupeleissä tästä ei voi tulla kuin hyvää, ollaanhan tulossa kotiin.

MUTTA, ennen kuin on se one-way-ticket taskussa, niin meidän päiväntasaajan bucket-list is very long. Lähikuukausina on tarkoituksena taata yliannostus savannia, horisonttia ja Intian Valtamerta. Välipäivinä järjestellään muutamat slummiprojektit iskukuntoon ja suunnitellaan sen Afrikan pakkaaminen ja konttikuljetus Turkuun. Kirjaimellisesti;). Unohtamatta, että ihan oikeita töitäkin on vielä kasapäin tehtävänä ennen heinäkuuta. 

Tuumasta toimeen. Meidän tuttu rakkauskaravaani vietti muutaman päivän Masai Maran savanneilla. Ajankäytöllisesti puolet huokailtiin avaraa luontoa ja toinen puoli syötiin kollektiivisesti paljon ja liikaa. Telttaleiriä ylläpiti kylällinen Masaita, ja vieraanvaraisuus oli ylitsevuotavaa taas kerran. Tässä noin prosentti reissun kuvasaldosta, edes pikkupilkahdus maailman seitsemänteen ihmeeseen. Pakahduttavan kaunista, joka hetki.

Täällä jatkuu tanssi ruusuilla nyt toistaiseksi, samalla kasseja purkaen ja taas pakaten.

More to follow xxx


Comments

  1. Marru4 March 2014 at 12:45

    NIIIIIN täynnä tunnelmaa... ja RAKKAUTTA tämä postaus :D Ihanaa ♥ niin ja tervetuloa kesällä takaisin tänne suomenmaahan :))

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:25

      Kiitos - reissu oli kyllä huima, taas kerran. Pitää nyt imeskellä varastoon näitäkin maisemia;), ja aurinkoa of course!

      Delete
  2. Tiina 4 March 2014 at 13:03

    Oi, edelllinen postaus on jäänyt minulta väliin, mutta lukaisinpa sen nyt. Melkoinen muutos on teillä edessä!
    Nauttikaa nyt oikein olan takaa ihanasta, upeasta ympäristöstänne.

    Safarikuvasi ovat taas suorastaan hävyttömän upeita :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:27

      Jos totta puhutaan, niin safarilla on kyllä aika helppoa onnistua näissä kuvahommissa - huikea valo ja paljon kuvattavaa, that´s all you need! Muutos on mullistava, mutta haaveissa ollut jo pitkään. Isoja aikoja edessä siis;)

      Delete
  3. Hannele Ruusukummusta4 March 2014 at 13:05

    ihanat kuvat tunnelmaa täynnä, mutta viimeinen on paras kaikista♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:28

      Jepulis, vika on omakin lemppari. Pikkuruinen ihanuus, jonka olisin voinut mukanani kotiin tuoda;)

      Delete
  4. Hanne4 March 2014 at 13:28

    Minua jaksaa aina hämmästyttää, kuinka onnellisilta afrikkalaiset usein näyttävät, vaikka näin länsimaisen materialistisesti ajatellen heillä on niin paljon vähemmän ja elämä usein tosi rankkaa. Tuollaisia ilmeitä ei ihan helpolla pääsisi täällä pohjolassa kuvaamaan - ainakaan näin talven keskellä. Ja nuo kuvat safarilta… taas niin hienoja!!

    Näitä kuvia ja värejä jään kyllä kaipaamaan niin paljon, että sikäli ja siis täysin itsekkäästi muuttonne tänne pohjolaan ei ilahduta. Ainakaan näin jo kolmisen kuukautta tauotta jatkuneen auringottoman vesi-, räntä- ja lumisateen keskeltä. Kuvasi ovat pitäneet yllä toivoani värikkäämmästä maailmasta... Olettekohan nyt ihan varmoja mihin olette tulossa :D.

    Mutta olen kuitenkin tosi onnellinen puolestanne - voin kuvitella, miltä tuntuu muuttaa kotiin niin monen vuoden jälkeen! Joten tervetuloa tänne pohjolaan, heinäkuu on ehdottomasti hyvä aika muuttaa!. Kesäinen Suomi on kaunis ja kesällä suomalaisetkin jaksavat hymyillä :).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:33

      Voi kiitos Hanne. Ja totta turiset, mitä tulee väreihin ja aurinkoon, niin Turun talvi häviää saumattomasti näihin verrattuna;) Mutta näissä päätöksissä on muuta magiaa mukana, ja niillä mennään;) Ja nyt nautitaan totta kai auringosta ja väreistä ennen kuin on muut metkut mielessä;)

      Delete
  5. Teija Hakula4 March 2014 at 13:40

    Olipahan upea, kertakaikkiaan läkähdyttävän ihana kuvakollaasi!
    Ja tuo vimpan kuvan suloinen lapsi hauskoine paitoineen, aivan lutunen <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:33

      Kiitos ;D ja kaiken kruunaa pienen paituli!

      Delete
  6. Anu4 March 2014 at 16:09

    Ihana, ihana ihana, ihana (monta kertaa voi sanoa ihana?!) Afrikka! Mä voin niin aistia tuon tunnelman, lämmön, hajut ja maut. Miksi ihmisellä on koko ajan ikävä jonnekin?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:36

      Voih, se on se ihmisen mieli, joka tekee niitä temppuja. Mä olen kyllä päättänyt lopettaa kaikki ikäväni, kun täältä kotiin pääsen - kaikkea ihanuutta aikansa, nyt suuntana tutummat vedet;)

      Delete
  7. Anonymous4 March 2014 at 16:33

    Aivan mahtavat kuvat! Väriä, lämpöä, energiaa, näyttää siltä että sun loma on täydellinen muiden touhutessa arkipuuhia. Aurinkoa voisi tänne lähettää harmaata on kevät aurinko paistaa jossain muualla. Helpottavaa varmasti kun on ääneen jokapuolella kotiinpaluusta kertonut, tervetuloa! Tulette sitten meidän saareen, grillataan ja nautitaan hiukan erinlaisista asioista kuin siellä nyt! Terkuin Sanna

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:37

      Tullaan, tullaan, tullaan. Ja vaikka olen sanonut sata kertaa, niin sanon taas kerran - ei ole maailmassa ihanampaa maisemaa vastaan tullut kuin kotisaaristo;) Isot terkut teidän koko kerholle, ja halit!

      Delete
  8. Eliza.V4 March 2014 at 19:54

    Kaunista ,ihanaa ,värikästä ! Kiitos,Täälläkin alkaa jo kevät aurinko kurkistella hope ;)

    ReplyDelete
  9. Eeviregina4 March 2014 at 20:10

    Jälleen ihan sanattomana kuvista ja tunnelmista... Asante sana!!!!
    Teillä onkin nyt urakkaa käydä läpi vielä kaikki ihanat safarit ja muut ennen muuttoa.
    Kerroin miehelle että muutatte kesällä Suomeen, hän sanoi että "oletko nyt varmasti kertonu miehellesi, mihin synkkään ja kylmään olet häntä je perhettäsi tuomassa!!! Miten ihmeessä etelä-afrikkalainen voi haluta Suomeen asumaan???"
    Tehän voittekin alkaa järjestää täällä eksoottisia suomi-safareita afrikkalaisille ystävillenne!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:45

      Juu, juuri näitä keskusteluja ollaan käyty läpi muutaman kerran, usko pois;) Onneksi mies on tuttu Turun talven kanssa, ja sielultaan ihan suomalaisen oloinen. Pohdittu ollaan paljon, mutta tässä on valtavan isoista ja pitkänlinjan jutuista kyse, lapset etusijalle tietysti --- perhe, serkut, pappa, suomalaisuus, juuret, turvallisuus, vapaus, mahdollisuudet, koulutus, kotikatu, mökki, saaristo, kesätyöt, kirjasto, kulttuuri, ja lista on pitkä... näitä arkisia asioita me kaivataan eniten. Vaikkakin meillä on täällä ikuinen kesä, safari ja biitsit, niin se arjen rajallisuus on läsnä joka hetki. Ja itselleni on tavattoman tärkeää, että meidän muksut saavat vihdoinkin juurtua paikkaan, johon oikeasti kuuluvat. Makes sense? Tuskia tulee matkan varrella, mutta sisulla mennään - ja pidetään kivaa samalla. Isot terkut!

      Delete
  10. NJ4 March 2014 at 20:43

    Safarikuvat jälleen kerran... olen sanaton! Tuo viimeinen pikku pirpana ja hänen paitansa kerrassaan upea otos!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:46

      Kiitos! Yes, sleep is for grown ups, totta joka sana;)

      Delete
  11. Jaana Tapio4 March 2014 at 20:45

    Oi mikä leijonien lemmenhetki ja heti seuraavassa kuvassa raadollisempi totuus. Ja sitten vielä se saaliskin arkipuuhissaan itseään kyhnyttämässä ja lapsosensa kanssa. Luontoahan se vain on, mutta pistää miettimään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:48

      Savannit on ollut verratonta, mitä tulee lapsien opettamiseen, elon kirjoon ja sen kiertokulkuun - ovat ihan pienistä asti nähneet sitä villiä rakkautta ja raadollisuutta, ja oppineet miettimään näitäkin asioista, luonnollisesti. Isot terkut!

      Delete
  12. Kata4 March 2014 at 21:35

    Upeita kuvia upeasta maasta! <3

    ReplyDelete
  13. Rouva Kivitikka4 March 2014 at 22:13

    Ihanaa fiilistä!
    Nyt imette itseenne kaikkia safareita, aurinkoa ja värejä!
    Näin unta teidän uudesta keltaisesta talosta :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:57

      Kerrassaan ihana kommentti. Keltaisesta rintamamiestalosta on helppo haaveilla, sellainen standardi suloisuus, kuutio ja katto;) Tosin meillä on pikkuruisen sovellettu versio, jotta mahdutaan sisään kaikkine kimpsuinemme, kampsuinemme ja lapsinemme;)

      Delete
  14. savisuti4 March 2014 at 22:49

    Hei,löysin tänne vasta nyt,juuri äsken ja jäin saman tien lukijaksi. Näköjään olette Keniassa,naapurimaa,Tansania on mulle tuttu ja tulen vielä palaamaan sinne kun oikea aika koittaa. Keniassa olen vaan käväissyt. Lähden nyt innoissani kahlaamaan muita postauksiasi!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:58

      Tervetuloa, Karibu Sana! Tänne vaan matkaan mukaan, tosin nyt on jo kokka kääntymässä kohti tutumpia ympyröitä - lähes kahdenkymmenen vuoden reissailun jälkeen. Huh.

      Delete
  15. Sarppu5 March 2014 at 07:12

    Ihan mielettömiä kuvia ja tunnelmia, elän täällä nin mukana, vaikken aina kirjoittelekaan mitään. Tervetuloa takaisin. Nyt vaan kaikki vielä irti ennen paluuta :).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:59

      Kiva, kun maltoit jättää puumerkin tännekin puolelle;) Kiitos, ja isot terkut!

      Delete
  16. Lady of The Mess5 March 2014 at 10:39

    Voi tajuton, mitä kuvia - kaikki. Taas nuo värit, aurinko, elämänilo. Rakkaus.
    On pakko tunnustaa, että minun ei ole koskaan tehnyt mieli Afrikkaan, mutta näiden sinun kuviesi ja kertomustesi myötä on kaipaus herätellyt siementään: ehkä kuitenkin joskus?
    Iloa, eloa edelleenkin - nauttikaa täysin siemauksin viimeisistä kuukausistanne siellä <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 21:59

      Ejkä joskus, kannattaa harkita! Ja sitten jutellaan, niin vinkkaan sulle kaikki parhaat palat, jooko?

      Delete
    2. Lady of The Mess7 March 2014 at 12:50

      Jep!

      Delete
  17. Nainen Talossa5 March 2014 at 12:45

    Voi taivas miten upeita kuvia ja tunnelmia. Huokailen ihastuksesta <3. Ihana tuo viimeisen kuva pikkupoika paidassaan, joka sopisi myös meillä muutamalle ;). Tuleva kotimatka herättää varmasti tunteita. Tuonne on upea teidän joskus palata!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 22:01

      Vaikka täältä kotiin tullaankin, niin toinen jalka ja puoli sydäntä on aina täällä. Meidän kuopus on täältä kotoisin, meidän Asante-yhdistys toimii Keniassa (saatiin tänään sivut auki, piipahda www.asante.fi), ja mulla on pari muutakin rautaa tulessa, joiden myötä Kenia pysyy osana eloa ja iloa, nyt ja tulevaisuudessa. Maailma onneksi pienenee päivä päivältä, tässäkin asiassa. Terkut!

      Delete
  18. Erja / Ihmeidentekijät5 March 2014 at 17:07

    Kiitos taas kerran sinulle Jaana upeasta safarista kuvien välityksellä! Rakastan tuota valoa kuvissa, iloisia ja rentoutuneita ihmisiä, sekä järjettömän hienoja otoksia villieläimistä savannilla. Nauti lomastasi ennen kevään puserrusta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 22:03

      Kiitos Erja. Lomalla on hyvä hymyillä, ja välillä vähän liiankin rentona, trust me;) meidän matka jatkuu nyt toiseen suuntaan, ja pian ollaan Mombasan valkoisilla rannoilla. Sieltäkin piisannee juttua;)

      Delete
  19. Pikkutalon Sanna5 March 2014 at 21:04

    Pakahduttavan upeaa!!!! Voi nainen, miten sä osaatkin välittää sieltä niin paljon valoa, väriä, energiaa, hyvää tahtoa, rakkautta...
    Toden totta, millaisen maailman äärellä elelet tällä hetkellä. Ja kaipaat tänne talviharmaaseen Turkuun! Veri on tosiaan aurinkoa sakeampaa! Poimi iso pala aurinkoa mukaasi, jaa se kanssamme! Mutta sitä ennen, nauti lomasta ja savanneista!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch5 March 2014 at 22:06

      Kiitos, ystäväni! Veri on totta tosiaan sakeaa, tai sakeinta siis, ja sen viemänähän tässä ollaan. Jos päätökset olisi lukseista kiinni, niin eihän täältä mihinkään lähtisi. Joskus kerron sulle siitä sen kaiken! Valkkarin viemänä, all right? xxx

      Delete
  20. Anonymous6 March 2014 at 21:32

    Aivan mahtavia kuvia ja tunnelmia. Olen jo hetken aikaa ollut koulussa blogiisi ja aina uudelleen ja uudelleen palaan katsomaan ihania kuvia! Joten kiitos niistä. Toivottavasti bloggaus jatkuu myös Turusta.
    ps. Asanten "jäsenhakemus" on laitettu menemään..
    T. Elina

    ReplyDelete
  21. Vivi Vinna6 March 2014 at 21:59

    Ihanan tunnelmallisia ja lämminhenkisiä kuvia! :) Miulle tuli jotenkin suru puseroon, että palaatte takaisin Suomeen. Näitä Afrikka-juttuja tulee ikävä! Nauti lämmöstä ja auringosta sekä ajastanne Afrikan tantereella! :)

    ReplyDelete
  22. inge7 March 2014 at 16:39

    Simply stunninh photos stunninh photos it like watching a national geographic programme. Lucky you

    ReplyDelete

Post a Comment

Popular Posts