#thechosenfamily


Kammassa jäljellä piikkejä kokonaista kaksi ja jämät. Kasseja on kasattu eteiseen jo pitkälti toistakymmentä, ja vielä on rompetta jos jotakin pitkin nurkkia. Takana on nämä safarit nyt sitten toistaiseksi, ja tiedossa ihan toisenlaisia maisemia, tunnelmia ja tilanteita. 
Uudet ympyrät ja kinkerit. 

Olen elänyt ikävän kanssa niin pitkään, että kun täältä kerran kotiin päästään, niin sitten eletään sellaista kepeää ja kaipuutonta eloa. Toisenlaista arkea. On yksinkertaisesti ihanaa tulla kotiin, tuoda lapset turkulaiseen herrankukkaroon, papan naapuriin, unohtaa päivittäiset pommiuhat ja turvatarkastukset - ja olisin vallan iloinen, jos ei ikinä elämässäni enää tarvitse tuijotella kalashnikovin piippua maito-ostoksilla muksujen kanssa. Siinä se kolikon raadollinen puoli. Toinen puoli on tietysti Kenian suunnaton satumaailma, jota olen täällä jakanut ja jauhanut jo parit viime vuodet. Norsu seisoo, norsu makaa, norsua edestä ja takaa;)

Mutta nyt kun on aika repiä itsensä irti näistä ympyröistä, niin on ollut aika havahtua koko jutun juuren. Siihen suolaan ja riemuun - kaikkein tärkeimpään - joka pitää tsydeemin kuin tsydeemin kasassa ja menokunnossa. Perhe ja ystävät. Aika triviaalia, mutta helposti mielestä lipsuva. Ja täällä kaukana poissa meidän sanavarastoon on hiipinyt suloinen lisuke nimeltä valittu perhe. Ne nearest and dearest, joiden kanssa on vuositolkulla jaettu mäet ja mutkat, ilot ja surut, pitkät illat ja hörsyvät brunssit. Ja tietysti safareiden huokaukset, hämmästykset ja kylmät juomat. 

Täältä lähtiessä jätetään laiturille sielunsiskot ja -veljet, kummipoika ja ystävistä parhaat. 
Niin rakkaita, niin rakkaita. 

Until we meet again. Love forever. 

Comments

  1. Niin se on - valittu perhe on juuri oikea sanapari kuvaamaan sitä perheiden ja ystävien verkostoa, joka on se kaikkein rakkain. Itse sain tästä taas viime viikolla nauttia, kun lastemme kummit rapakon takaa olivat vierainamme. Ja ne jäähyväiset sunnuntaina, voi. Appivanhempieni kohdalla haikeimmat. Onneksi on Skype ja pelit ja vehkeet.
    Maailma on suuri - ja maailma on pieni. Tervetuloa takaisin kotiin. Josta voi sitten aina välillä poiketa jonnekin - vaikka safarille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Maailma on pieni - ja miten onnekkaita olemme, kun meillä on niitä rakkaita perheenjäseniä idästä länteen, pohjoisesta etelään. Niinkuin sanoit suloisesti yhdessä postauksessasi - hyvien ystävien kanssa voidaan aloittaa juttu juuri siitä mihin sen on viimeksi jätetty. Näin on. Nyt on meidän vuoromme tulla kotiin, ja tuntuu hyvältä sydänjuuria myöden. xxx

      Delete
  2. Perhe on ja pysyy. Tärkeä on myös se, mitä päättää, mitä pään sisällä on. Sen tähden hyvä voi olla Kenian safareilla, Turkin Istanbulissa ja Suomen Turussa tai Kotkassa. Onni voi olla mukana jokaisessa paikassa ja tilanteessa, jos sen haluaa löytää ja nähdä. Kaiken hyvästelyn, ikävöinnin ja luopumisen jälkeen, olen ainakin itse niin helpottunut, kun koti taas kasaantuu ympärille. Jos remppa ja kamojen purku saakin välillä väsyneeksi, sisällä kuitenkin hyrisee ja kehrää. Tässä sitä nyt ollaan. Ja kohta saan kokea Suomen syksyn ja sen kirpeät omenantuoksuiset aamut. TERVETULOA!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitos Mine, olen lukenut teidän muuttoruljanssin, ja olet ollut ihan inspiraatio meidän projektille. Helpotus on hyvin sanottu, ja sitähän se on ainakin meidän kohdalla suuresti - kun sinne kotiportaille päästään viikonloppuna. Oih, siitähän se ruljanssi vielä jatkuu ja pitkään, mutta hyvä niin :)

      Delete
  3. Oikein ihanaa kotimatkaa ♥

    ReplyDelete
  4. <3 *huokaus* Onneksi sydämeen mahtuu erilaisia perheitä mittaamaton määrä <3 Tervetuloa kotiin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ollaan onnenmyyriä kun sitä perhettä löytyy sieltä sun täältä, ihan tosi. Nyt on totta kai tunteet pinnassa, mutta niin saa ollakin. Ja kohta kotona, jes! ;)

      Delete
  5. Hyvä loppukaneetti kaikelle sille, mitä on Keniasta kuultu ja nähty. Tervetuloa uusi, kaunis kirjoittamaton elämän sivu!
    Ja muistutus niille enkelivartijoille: katsokaa tarkasti, että tämä perhe tulee kaikin puolin ehjänä Suomen kamaralle, Turun kodin olohuoneeseen katselemaan toisiaan epäuskoinen katse silmissään ja sitten halaamaan toisiaan syvässä huojennuksen tilassa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos taas ihanaakin ihanammasta kommentista. Luotetaan niihin enkelivartijoille, ja ihan tuota pikaa halaillaan totta tosiaan kotitalon olkkarissa. Ihan ihmeissämme, onnellisina. Kotona.

      Delete
  6. Tervetuloa! Kotiinpaluu on suloinen asia!

    Täällä jo malttamattomasti odotellaan, millaisia postauksia sieltä Suomen Turusta alkaa pukkaamaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kotiinpaluu on kaikki! Ja postaukset jatkuvat, itsekin hiukan odotellen, että mitäköhän tarinoihin mukaan tarttuu;). Uutuuden ihmettelyä ainakin;)

      Delete
  7. Rakkaat on rakkaita, vaikka olisivatkin kaukana. Jo pelkkä tietoisuus heidän olemassaolostaan antaa lämpimän tunteen sydämeen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja kuten sanottu, maailman on tätä nykyä jo pieni, yhteydet pysyy ja jutut jatkuu! Ja sydämessä kaikki hyvin. xxx

      Delete
  8. Hyvää matkaa ja tervetuloa takaisin kotikonnuille! Hellekesä jatkuu ja jatkuu
    täällä Suomessa, sään puolesta ei siis pääse Kenia-ikävä yllättämään :-)
    Ensi viikoksi luvassa Venäjältä saapuva superhelle, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan...

    ReplyDelete
    Replies
    1. No, onneksi on helle helpottamassa paluumuuton ensiaskeleita;)... antaa superhelteen tulla ja me sitä ihmetellen kotipihalla omenapuiden alla;). Uskomattoman ihana ajatus olla kotipihalla tähän aikaan ensi viikolla. Hui! ;)

      Delete
  9. Valittu perhe - tuo onkin hyvä termi sille mitä itse hain kun kirjoitin verisiteistä :)

    ReplyDelete
  10. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete

Post a Comment

Popular Posts