Soul searching, star gazing, summer making
Sormet
kangertelee vähintään yhtälailla kuin ajatuksen juoksu. Merituuli tuivertaa
korvien välissä ja olo ei ole maanantai. Olo on heinäkuun alku, luodon nokka ja
villasukat. Kello kolmen cava ja Maroon 5. Viikonlopun mittainen hellekesä on
takana, illan myötä sadekuurot nousevat lounataivaalta. Niiden jaloista joudetaan
huomenna takaisin kesäkadulle kaupunkiin. Pesueen pääluku on noussut seitsemään
- on saatu esikoinen Suomeen lomalle ja anoppikin saapui samalla koneen
laskemalla. Buurikullan valttikortit kaikki koolla siis. A bliss.
Kalenterin
sanelema kesä on kulunut viimoja pidellen ja töitä tehden. Toinen puoli eloa on
telttailtu luodolla, life in a beach house. Keniasta tulleille kavereille on
saatu esitellä kotikunnaiden parasta kutaa. Grilliä, suvea, puotia, byroota,
mansikat, vaahtopäät, meri, meri ja meri. Samalla, suureksi surukseni, olen jo
viikkoja sitten antanut luovutusvoiton arjen&juhlan vaateille ja tunnustanut
oman kyvyttömyyteni hallita aikaa. Blogi on saanut hautautua omaan mahdottomuuteensa,
kuvat tuunamatta, tarinoiden aihiot back in the parking lot. Ja mitä pidempään on
pois linjoilta, sitä suurempi mörkö uuden postauksen tyhjä sivu on. Tuttu juttu
varmaan elämäänsä sfääreissä jakaville. Näinkö tässä sitten kävi, loppu ilman
sen kummempia fanfaareita. Niinpä. Kaput.
Mutta sitten.
Kuulumisia on kyselty silloin tällöin, vointeja udeltu ohimennen - mutta
suurimman sykähdyksen olen saanut tuikituntemattomilta; suloviestejä hyvää toivotellen
ja elonpilkahduksia odotellen. Meidän perheen pikkukronologiaa on kaivattu,
muuallakin kuin oman mielen sokkeloissa. Uskomatonta. Vetää nöyräksi. Ja
päättäväiseksi antaa blogille vielä yksi mahdollisuus. Nyt pitää harjoitella nopsaa
kymmentä sormea, nokkelia kuvakulmia, napakoita jutun juuria. Oppia olemaan
armollinen pyykkivuorille, antaa lisääntymisrauha nurkkien villakoirille ja laittaa
arjen rutiinit uuteen uskoon siten, että ikioma blogspot on agendassa vähintään
kahdesti viikossa, parhaina kolme. Samalla pistetään bannerit uusiksi tuota pikaa,
ja kaipa nimikin kaipailee päivitystä - viimeisemmästä akaasiasta on kohta jo
vuosi kulunut.
Tulipas reipas olo
jo pelkästä sikermästä kaikkia näitä lupauksia. Nyt ryhtiä niiden täytäntöön.
Tälläiseen sananhelinään on vaikeaa löytää settiin sopivia valakuvia, mutta
pistetään likoon promille meidän tähän astisista kesäfiiliksistä, sikinsokin
sieltä täältä. Huomatkaa luodon kupeeseen noussut teltta, meidän kesäkoti -
Africa lives on! Just like my blog;)
Liikaa kuvia ja turhaa turinaa, mutta mörkö on taltutettu.
Kiva kuulla kuulumiset:) pitkästä aikaa..Ja nythän niitä sitten on tiedossa mukavaan tahtiin..jes! Hienoja kuvia,kesää&tunnelmaa <3
ReplyDeleteKiitos, ja kiva olla taas linjoilla / ihan totisen totta! Ja onpa huiman kiva taas hyöriä täällä kommenttiboxissakin;)
DeleteHyvänen aika kun syrämmes pahasti nyrjähti. Tuon kaputin kohalla. Et voi edes ajatella, sulla on niin omanlainen tatsi juttuihin, arkeen ja juhlaan, että olet piristys meidän muiden arkeen.
ReplyDeleteOmaan tahtiin vaan :) - ei me täältä karata!!!
Minäkin paussitan blogia, elän muualla kuin koneella (tosin runttaan kuvat ilman sen kummempia jorinoita, on edes jotain) ja luen vain jonkun blogin silloin, toisen tällöin.
Mutta asiasta villasukkaan, toi teidän luotoafrikka on ihan h u i k e a ❤️❤️❤️❤️❤️❤️
Pepikulta - olet ihan olennainen osana tätä mun blogipaluutani! Suloisia kesähetkiä Lillaan xxx
DeleteTosiaan kiva kuulla teistä! Ja näyttääkin kuin olisitte safariteltan sinne luodolle pystyttäneet. Elämänmakuista!
ReplyDeleteJepulis, täällä taas. Ja muuten mukana myös muiden kanssasiskojen palstoja, teilläkin on isoja muuveja meneillään. Tsempit ja eletään mukana puolin toisin, xxx
DeleteUpea kesäkoti... ja ihanaa, että jatkat kuvailua ja tarinoita meidän iloksi <3
ReplyDelete- Suloista kesän jatkoa!
Kiitos Marru! Kiva olla täällä, ja kaikkia ihanuuksia sinne teidän suloisille nurkille!
DeleteHei Jaana! Olemmekin täällä oman pesueeni kanssa siunailleet, että miten sinä/te nykyisistä haasteistanne selviätte. Vuorokaudessa kun on edelleen vain 24 tuntia. Muistan vielä hyvin omat ruuhkavuoteni, ei siihen blogin kirjoittaminen valokuvineen olisi mitenkään mahtunut vaikka mulla ei edes ollut omaa puotia!
ReplyDeleteKiva teidän kuulumisia on täällä seurata, osaat niin mageesti kirjoittaa plus kuvat on upeita. Mutta ei tästä paineita kannata ottaa, ei liene tärkeysjärjestyksessä kuitenkaan aivan kärjessä. Eli omaan tahtiisi vaan.
Haleja koko teidän jengille, isolle veljelle erityisesti! Marja
Oi Marja, kyllä me täällä. Kaikki on jotakuinkin mallillaan. Kiirettä riittää ja arkea harjoitellaan aina vaan... mutta jos kiire on haasteista suurin, niin kyllä ovat asia oikeastaan tavattoman hyvin. Blogi on ollut sellainen mun oma juttu, jota on ollut ikävä, ja joka sitten ensimmäisenä viedään takapenkille kun pitää tekemistä karsia. Mutta kokeillaan pitää kaikki narut mukavasti hollilla;). Halauksin! Jx
DeleteTunnen mörön.
ReplyDeleteKaiken lisäksi kun takaraivossa joku huutaa, vuoroin kuiskii, että "Suomen kesä on lyhyt", niin hengästyy ennen kuin on päässyt edes kunnolla paljain varpain nurmikolle. Itsekin yritän olla antamatta tilaa ajatukselle, että kun laumamme on saatu omalle maalle kaikkine roihnineen, niin kohtsiltään alkaa lapsilla koulu..
Hurja hali sinulle! Sun kuvat teki taas NIIN hyvää. Vesi ja mäntyjen rungot, lapset ja sun kulmakivi, oma mies.
Jatketaan elämästä nauttimista! BlessYou!
Kiitos taas Sirkku - ja suunnattomasti aurinkoajatuksia sinne teidän ruljanssiin myöskin! Ihania asioita tapahtuu siellä ja täällä! Mutta totta on kyllä se, että on tämä Suomen suvi aivan tavattoman lyhyt... vai liekö se asenne korvien välissä, mutta nyt jo murehtii kesän lopun häämötystä! Bless you back, much much!
DeleteHei! Sun blogi on niin ihana ja voimaannuttava ja siitä huokuu positiivisuus elämään sekä sanoin että kuvin. Jokaista uutta kirjoitusta jään odottamaan haikeudella. Olet kaunis nainen ja kotisi ihanan värikäs. Ihanaa ja kivaa kesää :)! - Mari
ReplyDeleteTähän voi sanoa vain kauneimman kiitoksen! Tai monta sellaista. Kiitos, kiitos, kiitos!
DeleteLuen innolla. Kiva, että palaat blogin pariin. Mukavaa kesän jatkoa.
ReplyDeleteOn se vaan ihana kuulla, että teitä lukijoita on siellä ruudun toisella puolella;). Jatketaan suloista suvea, ja tekstien tekoa;)
DeleteIhanaa, etta perhe on koossa valilla! Ma tassa (aika itsekkaista lahtokohdista :) ) ajattelin tarjota sulle sellaista juttuaihetta, etta nain vuoiden jalkeen arvioituna kannattiko muutto?
ReplyDeleteJes, kiitos Emppa. Sellainen sepustus on työn alla ja taatusti tulee linjoille tässä lähiaikoina. Aihe on mulle tärkeä, mutta vaatii aika tarkan pohdinnan joka kantilta... eli siis, kyllä, täältä löytyy piakkoin ;)
DeleteKun ihmisellä on sellainen visuaalinen silmä valokuvata ja soljuva sanainen arkku kertoilla kuin sinulla, niin jokainen postaus on ilo. Mukavaa, kun palasit! Hyvää kesäloman jatkoa ja uusia postauksiasi odottaen Nina
ReplyDeleteOih, iso kiitos, näillä kommenteilla on hyvä jatkaa.. rimaa hipoen;)
DeleteIHana kuulla sinusta :)
ReplyDeleteKiitos, ja oli kiva päätös ja totinen yritys myös pysyä täällä;)
DeleteOlenkin mittinyt mitä sinulle kuuluu!!
ReplyDeleteKuvissasi on Afrikka vaikka Suomessa kuvttuja ovatkin...upeaa ja värikästä...:)
Täällä ollaan ja hyvää kuuluu... kyllähän se kuvailu päiväntasaajalla oli hiukan kivuttomampaa - oli kohteita, aina valoa ja se sellainen arjen eksotiikka oli helppo kohde. Mutta, nyt on käsillä toisenlainen arki ja siitäkin saa mukavan, kun sen oikein oivaltaa;)
DeleteIhan on kuvat kuin Afrikasta,vain vaatetus kertoo jotain muuta.
ReplyDeleteToivottavasti helteet viela palaa ja saatte nauttia viela lampimasta kesasta!
Älä muuta sano, anoppipoloinen on aivan hyydyksissä ja sellaista suurta yhteistoivomista on ilmassa, jotta saadaan kelvollisia kesäpäiviä vielä käsille;)
DeleteNiin upeita kuvia - taas :)
ReplyDeleteSuomen kesän yötön yö on helppo kohde;). Ja lomalaisia ei tarvitse hoputtaa hymyilemään, siinä ne näiden kuvien taustat;)
DeleteUpeaa että palasit!!! Pois möröt mielestä ja postauksia omaan tahtiin :) Kaunista kesää koko perheellenne!
ReplyDeleteKiitos, sitä samaa roppakaupalla. Mörkö on pois ja siellä myös pysyköön!
DeleteYes. SHE is back!
ReplyDeleteYes, she is and so it shall continue, we hope;)
DeleteOlipas ihana lukea ja katsella pitkästä aikaa! Elä sinä luovuta nainen, sulla on niin hyvä "tatsi" tähän hommaan, ihanan erilaista ja värikästä niin tekstien kuin kuven puolesta. Rakastan!
ReplyDeleteKiitos AnuElina. Kiva kun jaksat tännekin vielä kurkkia. Tästä jatketaan, kesän voimin, uusin kujein. Ja vastavierailluilla, absolutely!
DeleteTervetuloa takaisin, ei sen niin väliä, vaikka sormet kangertelee (sitä ei tosin huomaa), pääasia, että tulit ja toit nämä kuvat ja tunnelmat.. ihania ovat. Pieni pala Afrikkaa seuraa varmaan teitä aina mukana <3 Levänneen ja kauniin näköinen olet ja onnellinen perhe vierellä.
ReplyDeleteLinjoilla ollaan ja odotellaan tulevia. :)
On se saaren huuma ihmeellinen, kymmenen tunnin yöunet, meren huminassa. Ihmisen sielu on levännyt. Saisipa sen mielenrauhan pieneen pulloon, josta voi naukkailla tarpeen tullen muulloinkin. Huoh. Kesä on elämää. Ihanuuksia myös sinne!
DeleteSamaa mieltä muiden lukijoiden kanssa mukava että olet taas back ! :)
ReplyDeleteSamaa mieltä ihanaa kun olet palannut ja hei ihan omaa tahtiin, jaksamme kyllä odottaa :) Eikkä kuvia ole laisinkaan liikaa, niitä jaksaa katsella vaikka ja kuinka, eikä sinun todellakaan tarvitse niitä käsitellä sen kummemmin, niistä välityy joka tapauksessa ihana tunnelma ja kauneus. Oikein ihanaa kesää!
ReplyDeleteNo siellähän sinä :) mä jo luulin, että vaahtopäät on vieny mennessään ;)
ReplyDeletetoi teidän teltta on ihan NIIN huikea!!! voikun tännekin sais jonkun noin kauniin! ne kaupan valkoset hökötykset on aikas... :O
Mutta kiva kuulla sinusta, me ollaan oltu Kuusamon mökillä itikoitten syötävänä :) koti on ihan hävityksen kauhistus, mutta niin se meillä aina kesällä tuppaa olemaan..kun ollaan liikkuvaista sakkia ;) terkkusia t. kaima
Ihanat kuvat, tunnelmat, herkut ja yhdessäolo!!!
ReplyDeleteXX