Wednesday, 31 July 2013

Kotikonttori


Mitä pitäisi tehdä kun vilu on ottanut ylivallan? Hytistään tietysti ensisijaisesti, plus paljon muuta.

 Tänään on siis pysytty liikkessä pitkin päivää, ettei hyydytä. Missiona oli saada penaalit ja koulutilpehöörit iskukuntoon. Haettiin taas kerran lapsille uudet pelit ja vehkeet, ja aina on yhtä suloista aistia sitä tenavien elokuun innostusta ja koulunalun odotusta. Ja paperikaupat on mun ihan ykköslemppareita, kynä- ja tussihyllyt varsinkin. Ja sama pätee vihkoihin ja blokkeihin. Oi. Olisin taas ottanut kaikki. Saatiin ne tarvittavat junioreille ja tietysti jäi itselle käteen muutama kirja, uusimmat NG:n valokuvat leijonista, tussipaketti ja muistikirja.

What a timing! Sain iltapäivällä hälysoiton byroolta ja ampaisin ylläripalaveriin isoimman pomon kanssa, jokseenkin turrana ja aivot pahvina. Siis tässä ollaan vielä henkisesti ja fyysisesti lomalla, tukkakin. No, toivottavasti sain ilmaistua jonkinsortin vakuuttavuutta uutuutta-uhkuvan kirkkaanoranssin muistikirjan ja tussirepertuaarin kanssa. Tai sitten en.

Palaverin tiimoilta pitää tehdä hiukan extra-hommia, yikes, joten sommittelin itseni, tussini, läppärin, viltit, villasukat ja takkatulen tähän olkkarin Lamu-pedille ja sen läheisyyteen. Mukana on myös uusin novelli, lehtiä, hyvää musiikkia ja nyt illan päätteeksi korkkasin roseenkin. Kotibyroossa pitää olla tunnelmaa. Varsinaiseen työntekoon en ole vielä ehtinyt, mutta nyt on sentään blogibriiffi viittä vaille valmis. Sitten seuraavaksi ja vihdoinkin kommentit ja hiippailut muiden postauksissa. Seuraava tehtävä on buukata safari seuraavalle viikonlopulle, ja illan tuikitärkein on laskea ja maksaa henkilökunnan palkat - tänäänhän on palkkapäiva. Sormet syhyää uutta kirjaakin tässä välillä. Mutta mikäs tässä on kelliskellessä, ja virallisten hommien deadline on vasta huomenissa, joten ei hätä. Maistuu melkein arki-illalta, onneksi ei kuitenkaan ole;)

Heinäkuu oli sitten siinä, nyt odotellaan lempeitä & lämpöisiä elokuun iltoja - siellä ja täällä.

xxx

Monday, 29 July 2013

Kello kolmen aamiainen


Siinä se ihanaakin ihanampi kotiloma hujahti ja nyt taas takaisin täällä Nairobin kodissa. Sitä on vielä hiukan päästä pyörällä ja pitää oikein miettiä, että mistä kodista koskakin jutellaan – kun yksi koti on tietysti täällä, mutta kyllä se koti ihan oikeasti - ainakin henkisesti - on siellä Turun puolessakin. No, turha tässä hiuksia halkomaan, todetaanpa itsemme onnenmyyriksi kun on kotia siellä sun täällä;).

Matka meni lonkalta. Mutkaton yölento ja päästiin heti osaksi sitä hemmetin aamuruuhkaa pölyisessä ja pilvisessä Nairobissa. Huusholli iskukunnossa, koirilla oli rajatonta jälleentapaamisen riemua, mutta oli meillä hiukan suruakin vastassa; meidän iänikuinen keltainen kollivanhus oli jäänyt bussin murjomaksi, joten koti on nyt yhtä kissasielua köyhempi. Marsuja edelleenkin tasaluku yhdeksän, joten taisi Anjan sukupuolinen tarkastus ja erittely onnistua. Sähköjä ei ole ollut mailla eikä halmeilla koko päivänä, gentsu tykittää diiselinkatkuja ja netti pätkii. Ihanat keittiökeijut aloittivat työt hyvän loman jäljiltä ja tänään meitä on hemmoteltu isosti. Saatiin iltapäivällä aamiaiseksi kananmaksaa, kokolihamakkaroita, paistettuja tomaatteja ja vastajauhettua kahvia. Tervetuloa isolla kauhalla, it seems.

Likat pesivät kirput koirista, tuoreet ruusut saatiin maljoihin, ja puhtaat lakanat odottavat lepäilijöitään. Kahdeksan kassin purku on meneillään vielä muutaman päivän. Otetaan iisisti, sillä tehdään samalla kaapeissa tilaa uusille kantamalla vanhat kylille kiertoon.  

Lomaa on vielä tämän viikon, joten tästä on hyvä jatkaa. Myös täällä virtuaalipuolella terassin iltahämyssä.

Kiitoksia suvinen Suomi ja koko suku, meillä oli huikea loma – ja vallan käänteentekevä, as we know;)

Friday, 26 July 2013

Hyvällä tuulella


Otsikko viittaa nyt enemmin henkiseen olotilaan kuin purjehduskeleihin:). 

Eilinen päivä oli upea - ei ollut maanantain puhureita ei, mutta aurinkoa ja hellettä senkin edestä. Kun ei saatu purjeita ylös niin keskityttiin niihin muihin seilaamisen olennaisuuksiin. Syötiin hyvin, juteltiin paljon, torkuttiin kannella, kellittiin auringossa, moikkailtiin muille merikarhuille ja uitiin ihan hela tiden - siis kun paatti oli ankkurissa Airiston vesillä. 

Nyt on jo suuntana Häme (ei siis Pohjanmaa;), sen lempeät ja tummat järvet. Rantasauna lienee illalla lämmin, karjalanpaisti jo uunissa, ja paljon on taas turinaa tiedossa. Matkaa on muutaman tunti läpi sen kauneimman suviSuomen, ja takapenkkiläisille on luvattu uintitaukoja juuri niin usein kuin tarvetta ja halua ilmenee;). 

Kiitos kaunein kaikista kommenteista - jokaisen luen ja jokaisesta tykkään niin tavattomasti. Ensi viikosta eteenpäin olen taas linjoilla vanhaan malliin, ja sitten hääräilen vastavierailuilla ja vastailemassa ihan kiusaksi asti.

Nyt tenavat autoon ja matka alkaa. 

Mukavinta viikonloppua ja suvirutistuksia. xxx


Wednesday, 24 July 2013

Sleeping over and in





Saatiin meidän roadtrippi hyvään finaaliin pyhäaamuna. Siinä oli vipinää kintuissa, kun reissussa rähjääntynyt kerho sliipattiin kirkkokuntoon suvimekkoineen ja prässeineen, aivan alta aikayksikön. Oli rippijuhla. Nippanappa ehdittiin paikan päälle holvikirkkoon, ja ihan sovinnolla otettiin se vihoviimeinen kuluneenvihreä takapenkki. Oli hyvä hetki olla hiljaa, itse kukin ja yhdessä. Ruotsinlaivan jetlagin kukistamina tenavat nukahtivat jo alkuvirren aikana, mutta se sallittakoon. Koltut kurtussa ja pienet polvet kippurassa, ja kaikki syvässä unessa. Itse nautin hetkestä, tunnelmasta – oli holvien kaaret, ikigraniitit seinillä, kirkkolaiva, jylhät pylväät ja kaikki jotenkin niin tuttua. Tämän vanhan kirkon sylissä on kastettu, konfirmoitu, vihitty ja uneen annettu meidän perhettä jo sukupolvia. Ja taas oli paikalla kaikki kynnellekykenevät; papat, mummit, sedät, tädit, kummit, serkut, tutut ja ystävät, penkkitolkulla niitä tärkeimpiä.

Niistä juhlista on sitten kotiuduttu koko porukalla vasta tänään. Vanhojen kesäperinteiden mukaisesti meidän kerho ryhtyi kesävieraiksi. Entisaikoinahan joka pappilan ja tiluksen takakammarin otti valtaan kesävieraat, jotka putkahtivat paikalle ja pysyivät viikkotolkulla. Vähän niinkuin me;). Viime päivinä on oltu ja vierailtu suunnalla jos toisella, ja tukuttain tenavia joka puolella. Ihan parasta. 
 
Mutta. Tässä hyvässä hulinassa on moni meinattu juttu jäänyt tekemättä, ja liian moni ystävä jäänyt loppujen lopuksi tapaamatta. Nyh. Hyvät ja totiset olivat aikeet, mutta taas loppui aika kesken. Ja nyt ollaan jo ihan loman loppusuoralla. Tänään taitaa muuten olla ensimmäinen nollapäivä, joka sekin on mennyt pyykätessä. Huomenna merille, sieltä sitten pohjanmaalle, ja sunnuntaina napa kohti Nairobia. 

Miten onnistuttaisiinkaan vitkuttelemaan itsemme tänne jääviksi - eikä aina vaan niiksi lähtijöiksi? 
One day, one day, I promise.

Nyt vielä viimeinen koneellinen narulle, blogi langoille ja valmistautumaan uuteen aamuun.

On tämä suvi vaan niin suloista.

Friday, 19 July 2013

Siellä sun täällä

Tanska on sama kuin Tivoli, eikö? Ja Legoland. 

Molemmat nyt sitten taas kerran nähty ja koluttu, tosin ensi kertaa tällä herkkukokoonpanolla. Likoilla oli kivaa, varsinkin kun saivat olla suurimman osan aikaa päät alaspäin. Miehen mielessä tosin välkkyivät enneminkin Saksan autobaanat ja rajattomat kruisailut. Hoidettiin sekin homma kotiin, ja päästeltiin piet pois isoisän auton moottorista;). 

Mutta pitää tähän kyllä ihan vilpittömästi hehkutella miten tavattoman kaunista on aina vaan joka puolella. Jos Kenian savannit vie pakahduksen partaalle, niin ihan samoja fiiliksiä on ollut ilmassa viime päivinä. Keltaisena hehkuvat viljapellot, tummanpuhuvat tammimetsät, Pohjanmeren vaahtopäät, pikkuruiset kyläraitit, ja ne maailman parhaat saksalaiset aamiaissämpylät. Huoh.

Meidän maisemat vaihtuvat nopsaan ja taas ollaan jo kohta muualla. Pojilla pelit sujuu hyvin aina vaan ja moottoritie on kuuma. Ja muuten, Legolandin ranskiksetkin on legopalikan mallisia;)

Viikonlopun odotuksia ja paistetta toivotellen. Matka jatkuu vielä hetken.


Thursday, 18 July 2013

Soccermum & Co


Kentänlaita, Länsi-Ruotsi. 

Viime  nyt päivät on menty ristiin rastiin eteläistä Ruotsia, ja niin on kaunista länsirannikolla. Pojilla on Gothia Cup meneillään Göteborgissa ja tuotiin meidän oma junnu paikan päälle. Cup on monen futisjuniorin haaveiden täyttymys ja jamboreiden jamboree. Satoja joukkueita maailman joka kolkasta ja Allu kavereineen sai mahdollisuuden pelata Kenian lipun alla - tiimissä on yhdeksän pelaajaa, yhdeksän eri kansallisuutta, ja miltei maagista joukkuehenkeä. Ja iso kunnia tietysti. Oli monen mutkan kulminaatio saada koko Kenian joukkue ja valmentaja Ruotsiin asti - mutta oli kaikkien yritysten väärtti. Päällä on hyvä draivi, it seems. 

Noh, fokus on futiksessa, ja pitää kyllä tunnustaa oma kyvyttömyyteni futismutsina näissä piireissä. Hermona ja tärisevänä, ja aivan liian hype:) siihen kentän laidalle. Kenian joukkue on täällä omana porukkanaan, joten me hermorauniot saadaan liikehtiä ihan omin nokkinemme. Otetaan tilanteesta vaarin, päätettiin pistää pystyyn Nordic Safari ja tutustua ihanaan pohjolaan samalla kun pojat jatkaa pelejään. Lähipäivinä ajellaan siis pitkin Skånen lakeuksia ja Tanskan dyynejä tytöt takapenkillä, ja huokaillaan vaihteeksi moisista ihanuuksista. Samalla kun pidetään linjat kuumina Kenian Couch Franklinin kanssa. 

Jännät on paikat, ihana on pohjolan suvi ja sen lempeät illat. Ja onneksi sain vihdoinkin netin laidasta kiinni. 

Suvi-iltaa ja sydämen tykytyksiä kaikille. Ja aha - vihdoinkin pääsen kiinni myös kommentteihin, finally!

Friday, 12 July 2013

Naiset ja niiden lapset



Arkipäivä ja Suomen suvi, herkkubrunssi, paistetta ja pulinaa. Nipistettiin kesähetki spesiaaliporukassa ja otettiin kiinni kuulumisia. Vain naisia, kolmessa sukupolvessa, kaikki samasta puusta. Juttua piisasi, ensin puhuttiin lasten kuulumiset - ne olevat ja tulevat;) - ja sitten käytiin läpi koko maailman repertuaari tuikitärkeitä muita juttuja ja vähän muutakin. Välillä vaihdettiin maisemaa ja pöytää, kuljettiin katuja ja kumpuja, tilattiin taas lisää kahvia, otettiin kuvia ja kikateltiin menneitä. Mutta ennenkaikkea keskityttiin siihen olennaiseen ja olevaan, hyvään hetkeen ja parempaan tulevaan. Kaikilla on monta hyvää rautaa tulessa, ja todettin, että jakamalle niistä tulee vain entistä mukavampia. Tulipa taas hyvä päivä pullotettua. 

Tänään lomahommat jatkuvat hiukan maallisemmissa merkeissä, kun lupasin miehelle lähteä zuumaamaan ne porankärjet ja autonvaraosat. Siis edessä raadollista shoppailua suurissa halleissa kehäteiden varsilla. Ja jätän kameran kotiin ihan sovinnolla:). 

Heinäkuun ihan parhaimmillaan, ihana loma lähenee uhkaavasti puolta välia ja blogi edelleenkin retuperällä. suuri sori, mutta kyllä tästä vielä kaikki palanee raiteilleen ajallaan.

Mutta nyt - aurinkoista perjantaina, mansikkaisia tunnelmia kaikille, jatketaan mukavia. 

xxx

Tuesday, 9 July 2013

Sininen on taivas




Täältä tulee keskiöinen elonmerkki. Talo on jo ihan hiirenhiljaa, istuskelen tässä lapsuudenkotini takaterassilla ja ihmettelen hetken ihanuutta. Viime briiffistä on jo melkein viikko, mutta on ollut pakko ottaa aktiivista etäisyyttä nettiin – kun en millään nyt jaksaisi jäädä oman duuni-inboxin runnomaksi tässä kaiken lomailun ihanuudessa. Yleensä kun koneen avaa, niin tilanne karkaa käsistä tahtomattaankin. Pöh. Toivottavasti ei tänä yönä. Tätä taikaa ei saa rikkoa.

Mutta takaisin siihen keikkein tärkeimpään: päivät ovat menneet kuin siivillä. Maltettiin nippanappa jättää ne rantakalliot ja tulla nuuskimaan myös kaupungin kesätuulia. Ja nuuskimista piisaa, ja parit viime päivät ovat täyttyneet puuhalla jos toisella. Päätettiin porukalla ottaa löysin rantein, tehdä mitä mieleen juolahtaa ja leikkiä turistia Turussa. On koluttu linnan holvit ja syöty pizzaa, Risto Räppääjää ja ravintolalaivoja, iltatoria ja kauppahallia, Littoistenjärveä ja laituripiknikkiä. On syöty ah-niin-hyvin, ja unohdettu tyystin, että shoppaillakin voisi ja pitäisi. Mutta hei - ennenkaikkea on otettu takaisin sitä pitkän vuoden pitkää välimatkaa ja vietetty aikaa kotiväen kanssa. Suku, sisarukset ja serkut. Siinäpä se. 

Hyvä mieli on ottanut ylivallan, ja voi kun sitä saisi pullotettua taas tulevan vuoden piristykseksi. Ottaisin mukaan Nairobiin koritolkulla. Huomenna edessä uusi päivä ja uudet lomametkut - ja lisää pullotettavaa ;). Annetaan helteen hemmotella ja auringon näyttää tietä. Not bad at all. 

Kokeilen myös tuota pikaa ja tuikitosissani nipistää hetken kommentteihin. Kesäöitä piisaa onneksi. 

Nyt kuitenkin linjat kiinni ja livahdus viileisiin lakanoihin ikiomassa tyttöhuoneessa ruusutapeteilla, oman kullan kainalossa, tuhisevien tenavien tahtiin.

Sweet dreams are made of these. Gnite!