Tuesday, 14 June 2016

Kesä kuin korttitalo

Yksi hyvä henkäys ja pläänit plörinäksi.

Kesään satsataan, siitä haaveillaan ja suven viikonloput buukataan hetkille ja retkille. Koko kaamoksen kurjuus kuitataan sitten ihanilla kesäseikkailuilla ja purppuranpunaisilla iltaruskoilla, liplatuksella. Tai näin ainakin meidän piti. Takatalvi kynnettiin kesän kiilto silmissä ja grillin käryt mielessä. Kuinkas kävi. Samassa silmänräpäyksessä kun kesä virallisesti korkattiin, koulut kuitattiin, niin buurin polvi meni tuusannuuskaksi. Sata salamaa, yllätysleikkaus, kipsiä nivusista nilkkaan, ja suunnitellun viileän kesäjuoman sijaan käsissä onkin satakiloa ärtynyttä vuodepotilasta, around the clock. Okei, pistetäänpä tämäkin perspektiiviin, se on vain yksi polvi ja tässä vain yksi alkukesä, molempia piisaa ja loppupeleissä kaikki kuitenkin ihan mallillaan. Ja onneksi on sesonkia vielä käsillä, ja the grand tour on vielä odottamassa – ainakin periaatteessa ja jossain merkillisessä muodossa. More on that later.

Toisaalta tämä on aika hyvä muistutus itse kullekin, että tässä sangen tavallisessa, melko vaatimattomassa - joskin kiireisessä – menossa on jokaisella se kirjoittamaton paikka, oma rooli ja niin tavattoman tärkeä panos pitää paketti kasassa. Nyt sen huomaa on kun on kumppani kanttu vei ja käsiä vain kaksi, tenavia kolme, huusholli, normisorvi, puoti plus vanha jeeppi ja nurmikko. Mutta, pari kultakimpaletta on ihan liki, thänkgaad. Sellaisia kun ryntää apuun, jakaa vastuut ja tuplaa hartiat. Ollaan onnenkantamoisia, all I can say.

Suvi siis edelleen suloinen, joskin hiukan toisenlainen. Grillireseptit aina vaan kansien välissä, niitä selaillen ja kielen päässä melkein maistellen. Terassista on kehkeytynyt keidas ja oma pieni pakopaikka-bali-päiväntasaaja, tilanteesta riippuen, samalla kun suloisia tytönhupakkoja piisaa keittiössä – potilasta kun hemmotellaan jatkuvalla syötöllä kuivalihaa ja suklaakeksejä. Ja vaikka popcornia keskiyöllä. Muruja ja eineksiä loppuköörille. 

8 comments:

  1. Aikas mallikkaalta elonne onneksi kuulostaa ja näyttää potilashuollosta huolimatta :) Lempeän lämpimiä suvituulia sinne!

    ReplyDelete
  2. Minulle kävi melkein samalla tapaa. Sain nimittäin ajan jalkaleikkaukseen juuri loman alkaessa. Nyt sitten jalka kipsissä kuusi viikkoa... No, onneksi on kesää vielä elokuussakin. Hyvää kesää teillekin!

    ReplyDelete
  3. Todella hyvä tuo Bergenströmin kiettokirja :) mullakin sama...Toipumista potilaalle ja kesänjatkoa kaikille teille :)

    ReplyDelete
  4. Mutta teidän perhehän tuntuu olevan sellainen tiimi, että selviää mistä vaan :)
    Rentoja kesähetkiä kaikesta huolimatta.
    Minä pistäydyn ensi viikolla katsomassa puodissa, josko olisi niitä nahkaisia raheja...

    ReplyDelete
  5. Elämä on ..välillä näin käy - suunnitelmat muuttuvat silmänräpäyksessä ja sitten taas " näillä mennään" . Kaksi vuotta sitten odotimme yhtä innokkaasti kuin joka kevät kesälomaa - ryytyneenä ja väsyneenä. Yhtäkkiä meidät heitettiin semmoiseen aallokkoon ,että laineet löivät pitkään sen jälkeenkin - ehkä ei enään. Ensin mieheni sairastui - aivoinfrakti - koulun parkkipaikalla - toiseksi viimeisenä koulupäivänä - sitten isäni menehtyi - juuri silloin kun olin saanut rakkaimpani kotiin (Hän on onneksi täysin toipunut-miten onnekkaita olemmekaan) - kuvittelin silloin, että tässä on ihan tarpeeksi tälle kesää - ei ollut - lapseni sai punkista aivokuumeen ja se onkin ollut pitkä tie - ja sitten punkkeihin vielä suhtaudutaan yliolkaisesti - ei kannattaisi. Vieläkin alkaa itkettämään kun muistan tätä kesää - kauhea kesä - ihan peestä. Opettiko meitä - ehkä - ainakin jonkinverran. Pelottaako - pelottaa - opin, että milloin vain voi tulla mitä vain. Kannattaa nauttia tästä hetkestä. Tänään ynnään itseni kuitenkin onnekkaaksi - rakkaimpani, tyttäreni ja mieheni ovat täysin toipuneet- isäni oli vanha - järjestys oikea (jos näin voi sanoa). Sympatiseeraan rakastasi - minullakin on aikanaan mennyt jalka tuusaksi - ei noin pahoin kuin hänellä ja muistan kuinka olin vihainen kuin ampiainen - kauhean avuton olo. Olin aivan riivinrauta ..huoh! Toipumisia sinne - elämä on :)

    ReplyDelete
  6. Niinkuin sanoit, se on onneksi vain polvi. Toipumisia buurille ja hermoja sulle <3

    ReplyDelete
  7. Eihän se elo aina mene niinkuin on suunnitellut - ja ehkä hyväkin niin! Polvi onneksi paranee ja kesää on vielä jäljellä vaikka kuinka paljon!
    Ihanaa juhannusta ja toivottavasti ehdit lekostella tuossa ihanassa keinussakin!

    ReplyDelete
  8. Elämä yllättää joskus, eikä aina niin positiiviesti. Onneksi olemme kuitenkin melko sopeutuvaisia, vaikka kiukuttaakin.
    Jaksamista ja paranemisia miehellesi☺

    ReplyDelete