Pöytä yhdelle
Lounastauko. Kun pitää pitkistä duunipäivistä repiä jotain riemua, niin ehkä se on se lounastauko;)
Suomalaiselle nälälle täkäläinen lounastaminen on edelleenkin hiukan kummallista. Ensinnäkin lounastauko on varsin myöhään ja toisaalta sangen monimutkainen operaatio. Sellaista kotimaista kello yhdentoista napakkaa täsmälounastamista on turha täältä hakea - aamupäivisin on linjat kuumina, kun syynätään lounasseuraa ja -ravintolaa, ja kahden korvilla onkin sitten a la carte listat puntarissa. Vaikka ravintolarepertuaari toimiston liepeillä on kasvava, niin mukavaa pikaruokailua on turha etsiä.
Itse olen ollut aina huono lähtemään mukaan näihin yhteisiin lounasrituaaleihin. Joko kiire - tai lähtemisen laiskuus - pitää lounaan purkkiruokailuna toimistolla netti-iltistä selaillen, tai sitten livahdan kotipihalle nauttimaan harvinaisesta hiljaisesta hetkestä. Just niinkuin tänään. Byroolta matkaa kotiportille on muutama minuutti, ja on se aika autuasta istua hetki pihapuun alla omissa ajatuksissa kaiken kiireen keskellä. Ei siinä tarvitse edes kauaa nököttää, kun taas virta kulkee. Tai sitten on ihan reporankana naistenlehti sylissä, with hiki ja uni:)
Anyways, tänään olin terhakkaana ja räpsin tilaanteesta kuvia. Takapihan perukoilla, siinä studion edustalla.
Muna-mansikka-salaattia;) - ja maistuu muuten paremmalta kuin kuulostaa.
Valoa ja aurinkoa!
Vaihtaisin koska tahansa alakerran ankean työpaikkaruokalan hälisevän lounaan noihin kuvaamiiisi maisemiin :)
ReplyDeleteNyt sait kyllä kuulostamaan sen alakerran ruokalan aika ankeelta;) Mutta hei, suomalainen kesälounasbreikkihän on ihana!
DeleteKieltämättä ei kuulosta eikä näytä ollenkaan hullummalta! Kaipaan tuota lämpöä yli kaiken, täällä onneksi sentään valo alkaa taas lisääntyä :-)
ReplyDeleteIhana valo, ihana kevät!
DeleteLunch is my favourite meal of the day. I love the roses in the vase
ReplyDeleteRoses are just too nice here;) Enjoy the rest of the week! x
DeleteKuulostaa sangen naivilta, mutta rakastan näitä kuvia, värejä ja persoonallisuutta, ovat todellisia hyvän mielen lähteitä :)
ReplyDeleteEipä kuulosta yhtään naivilta, Sarppu, ihanaltapas;) Mutta ihan tosi, kiva jos tykkäät!
DeleteOnpas sulla aurinkoisen ihana lounaspaikka! Ruusujen kera!
ReplyDeleteSalaatti kuulostaa hauskalta, pitäisikin kokeilla : )
Sellaista sikinsokinsalaattia, mutta auringon alla on aina kiva lounastaa...
DeleteYhdyn kyllä täysin Sarpun kommenttiin - näistä kuvista saa energiaa. Jotain samaakin löysin lounashetkestäsi - itsekään en mielelläni lähde työkaverien kanssa lähilounaspaikkaan - menee liian paljon työjutuiksi. Mieluummin kävelen lounastauolla Turun keskustaan ja syön siellä tai sitten sen kävelylenkin päätteeksi syön jotain työpaikkamme sosiaalitilassa - yleensä siellä on jo silloin rauhallistakin;) Tarvitsen sen oman hetkeni - ja kävelylenkin - keskellä työpäivää. Mutta myöntää täytyy, että tuollaisissa maisemissa saattaisivat ne minunkin eväspöperöni maistua huomattavasti paremmilta;)
ReplyDeleteLounastunti Turussa Aurajoen varrella on se seitsemäs taivas. Piste. Nauti ja terkkuja sinne vallan kovasti!
DeleteNautin täysillä. Jopa talviaikaan. Työpaikkani on ihan Tuomiokirkon vieressä ja mielestäni se on maailman kaunein työympäristö. Piste. Terkut otettu vastaan;)
DeleteMä olen kade tosta sun kukkamahdollisuudesta:) Täällä saa yhdestä kimpusta (joka kuolee parissa päivässä) pulittaa saman hinnan kun sä maksat noista lukuisista puskista!
ReplyDeleteKuulostaapa hankalalta toi maan tapa lounastaa.
Täällä Norjassakin on tosi erilainen lounaskulttuuri kuin Suomessa. Ihmisillä (niin koulussa kuin työpaikoillakin) on matpakket mukana eli laatikko jossa on leipiä. Niitä kuivia leipiä sitten syödään pitkin päivää. Kunnon lounastaukoa ei monissa paikoissa edes ole. Eikä lämpimästä lounaasta ole kuultukaan.
Mulla on ikävä mun liikkuvaa työtä Suomessa. Sopivan välin tullessa oli ihana miettiä missä syö lounaansa. Parhaassa tapauksessa tehdä kaverin kanssa luonastreffit johonkin helsinkiläiseen kahvilaan:) I miss it!
Kukat on täällä sellaista arjen luksusta, kimpputolkulla puoli-ilmaiseksi;) Niinpä, ne lounaskulttuurit, siellä sun täällä. Mukavaa loppuviikkoa!
DeleteIhan parhaan lounaspaikan olet löytänyt!
ReplyDeleteJa tosi kauniit tuolit, kelpais mullekin!
Kiitos Kiitos!
DeleteOih... ja vielä monta kertaa... oih! Aivan ihana paikka käydä lounaalla ja viihtyyhän tuolla varmasti muutenkin!!! Kiitos, että jaoit nämä(kin) ihanat kuvat meille :)
ReplyDeleteTälläisia arjen pikkuvalopilkahduksia - arvaas vaan kun sadekausi alkaa, niin sittenpähän ei auringosta näy pilkahdustakaan;)
DeleteMä en kestä näitä sun kuvia, niin ihania, kauniita ja houkuttelevia. Mä muutan teille!
ReplyDeleteTänne! Tilaa on;)
DeleteVoisin just nyt lähteä sinne, vaikka Turussakin paistaa ihana kevät aurinko !
ReplyDeleteVärit hivelee silmää :)
Voih, ihana Turku, ihanista ihanin;)
DeleteKylla kelpaa tuossa lounastaa, Turkissakin lounaskulttuuri on sellaista etta aina tilataan tai syödaan ulkona, aamupva mietitaan mita, missa ja kenen kanssa, suomalaista joka tuo kotoan pöperöa katellaan vahan saalien eika oikein ymmarreta sita etta on kiva viettaa joskus lounaria yksin ja rauhassa, kulttuurieroja niinpa niin.
ReplyDeleteJust niin, duunissa on kiirettä ja hulinaa, niin onneksi joskus on se rauhallinenkin hetki - vaikkakin sitten lounastunti.
DeleteKaikki me lukijasi täällä huokailemme tuon kauneuden ja värikylläisyyden perään...
ReplyDeleteXx
Voi Päivi, omia kuviasi huokailen ihan joka ikinen päivä!
DeleteTäällä on menty pää kolmantena jalkana, töissä ja kotonakin...Toi hetkesi puun alla näyttää ihanan rauhalliselta, purkkiruoka kyllä kuulosti tutummalta :) Mutta täytyy tunnustaa, viime viikkoina oon 2 kertaa istunut 7 tuntia !!! lounaalla, ihanassa naisseurassa, oikein voimakkaassa sellaisessa :)
ReplyDeleteHalaus sinne kesään! Paas kattoo mun tapaaminen Turussa-postaus, uusia juttuja Auran rannoilla :)
Mä en kestä.
DeleteKuulostaa tutulta... Ma en voi ymmartaa, miksi lounasaika on niin myohaan. Samoin kiroan sita, etta nopea syominen on mahdotonta (paitsi jos menee paikallisravintolaan - mutta kun ma en pysty syomaan maissipuuroa joka paiva...). Mulla ikava kylla kotilounas on mahdoton yhtalo liikenteen kanssa, ehtisin kylla kotiin, mutta en syoda enka takaisin, joten siita voin vaan haaveilla.
ReplyDeleteSamat siellä kun täällä. Onneksi asun ihan byroon vieressä, onneksi onneksi;)
DeleteVoi, mitä ihanaa silmänruokaa nää kuvat tunnelmineen ja väreineen... :)
ReplyDeleteKiitos;)
DeleteMukavaa , kun pistäydyit blogissani.
ReplyDeleteHeti tulin vastavierailulle ja minkä ihana blogi täältä löytyikään.....tykkään kauniista kuvistasi ja lukijaksesi kirjauduin...:)
Voi kiitos, tervetuloa niin kovasti!
Delete