Melkein kuin muualla

Oman kodin rakentaminen on aina iso juttu, ja vielä himpan verran isompi juttu näissä sfääreissä -  aikataulut on joustava käsite, byrokratia kaikenkattava ja mistään ei voi olla ihan varma. Lempiystävät ovat olleet kodinrakennuspuuhissa jo vuoden verran, ja nyt alkaa vasta olla paperihommat sen verran hanskassa, että työmaa alkanee lähiviikkoina. Tässä hommien huiskeessa olivat jo myyneet entisen asuntonsa, varastoineet omaisuutensa ja nyt sitten kärvistelevät Nairobin kokokriteerien mukaan pikkuruisessa kalustetussa vuokra-asunnossa. 

Voih, mikä retrohuusholli! Totaalisen viehättävä snapshot vanhasta eurooppalaisesta tyylistä. Biedermaierhuonekaluja, kultaverhoiluja ja seinäkelloja. Istuttiin iltaa parvekkeella, kuunneltiin kaupungin hälinää, juotiin katalanialaista roseeta ja teeskenneltiin, että ollaan ihan jossain muualla. Radiosta valkattiin klassista, syötiin saksalaisia makkaroita ja ranskalaisia tuliaisjuustoja. Päätettiin, ettei puhuta politiikkaa tai hermoilla tulevista vaaleista - ollaan iloisia juuri nyt ja tässä. 

Sivulauseena sen verran, että viikon päästä Keniassa on presidentinvaalit ja epävarmuutta on ilmassa. Viime kierroksella viisi vuotta sitten tapahtui kamalia, maa meni kaaokseen, rauhaa rakastavasta kansasta tuli hullu. Tappoivat toisiaan ja heimokahakoisen tuoksinnassa lähes pari tuhatta menetti henkensä, neljännesmiljoona ajettiin kodeistaan. Vaikka kovasti uskomme, että läksyistä olisi otettu opiksi, niin ollaanhan me kaikki hanstrattu ruokaa ja juomaa koteihin hätätilanteen varoilta - osa tutuista jopa ottaneet ja lähteneet muutamaksi viikoksi ihan tyystin. 

Me solidaariset sankarit sen sijaan uskomme rauhaan ja rakkauteen, pysymme paikan päällä, toivomme parasta, sanomme sille skål!

Viikko vielä odotellessa. Tehdään siitä hyvä viikko.