Thursday, 28 August 2014

Who needs Fridays?









On se kumma, miten sujuvasti saa päivänsä kulumaan koulukyydittäjänä ja rautakauppojen hyllyjen väliköissä. Parit pankkipaltsut siihen väliin, ja hui - taas yksi päivä pulkassa. Tosin, elän tässä ehkä parhaita aikojani pitkiin aikoihin. Varsinaiset duunit alkaa vasta himpan verran tuonnempana, joten nyt nautin täysin rinnoin muuton mutkista, panostaen muksujen integraatioon, rempan viimeistelyyn ja kontin odotteluun - joissa  olen jo melkein pro, by the way. Päätin lopettaa helsinkiläisen huolintatoimiston härnäämisen ja nyt vaan odotan, koska se kaksitoista metriä rekkaa ilmaantuu autotallin eteen. One day, some day.

On suloista huomata arjen pikkuhelmiä. Valo on sinistä, suihku pehmeää, kahvi kotoisen kitkerää, ruisleipä narskuu ihanasti ja maksamakkara on vaaleanpunaista, on jugurtteja joka lähtöön ja bussilinjat paikallaan - huomattin kun lasten kanssa joukkoliikennettä harjoiteltiin. Vaikka kovasti kotoista, niin kyllähän täällä myös tapahtuu. Ah! Piipahdettiin jokirannassa tänään koulun jälkeen ja sinnehän oli muuttanut maailman kylä. Oli kieliä, kipsaa ja herkkua joka kolkasta. Nälkäiset tenavat imuroivat kaikki koepalat lautasilta ja luvattiin tulla huomenna uudestaan, paremmalla ajalla. Ehdottomasti. 

Vain yksi puuttuu, ja sen mukana kaikki... mies on vielä maailmalla, kaikkien ikävä on kova. Tahdin arkeen antaa onneksi reaaliaikainen whatsapp. Kännyköiden piippailut ja tärinät on taustaääninä ihan koko ajan - eilen varsinkin, kun narahdin niistä sinisistä sohvista. Oli rakas jotenkin ikävissään löytänyt reitin tänne blogin puolelle, ja kovasti ihmetteli kenen blyyssejä me varastoidaan meidän raksalla.  

We will talk about this later, dear. 

28 comments:

  1. Tehän olettekin olleet ihan mun duunipaikan naapurissa - itse en tuonne markkinoille vielä ehtinyt. Mutta pakko siellä on piipahtaa lisäkiloja härnäämässä;)
    Toivottavasti tulevat pian kotiin sekä rekka että rakas♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tiedän, ja olit ihan mielessäni kun siellä mukulakivillä kuljettiin! Ihanat olivat markkinat, ihanat!

      Delete
  2. Ahaa, nyt markkinat ovat siellä sinun kulmilla. Tuli kannettua kotiin vaikka mitä herkkuja, kun se oli täällä.
    Jokiranta <3 Olen niin ihastunut Turkuun!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Minä myös, Turkuun ihastunut. Sitä katselee omaa kotikaupunkiaan ihan uusin silmin, ja kyllähän täällä tapahtuu!

      Delete
  3. Markkinat tuli kierreltyä täällä pitsiviikolla, paljon oli herkkuja tarjolla :)
    Toivottavasti te saatte perheen kasaan mahdollisimman pian... ihanaa viikonloppua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mukavaa viikonalkua sinne suloiseen Raumaan, yksi ehdottomista lemppareistani - tullaan visiitille, nyt on aikaa ja mahdollisuutta;)

      Delete
  4. Sitä on sitten jääty kiinni tiedon pimittämisestä miehelle :-)
    No, onneksi sinulla on aikaa keksiä hyvä selitys!
    Lapset näyttää solahtaneen suomimuottiin vaivattomasti, hyvä niin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jeps, narahdin oikein kunnolla... ja selityksiä sepittelen;) ja olen sydämen pohjasta onnellinen siitä miten hyvin muksujen alkumetrit ovat menneet... kyllä ovat sen sortin sankareita jokainen..xxx

      Delete
  5. Meillä jäi aikanaan kontti kiinni tulliin yli kahdeksi viikoksi ja mä olin revetä siihen odotteluun. Oli jo niin kova syyhy saada kaikki paikalleen, että meinasin lähteä itse hakemaan tavaroita itärajalta. Sulla on huomattavasti maltillisempi suhtautumistapa asiaan :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eih! Mä en uskalla edes ajatella tullihidastuksia kaiken tämän odottelun päälle vielä. Apua;) Ja mun maltillisuus on ihan humpuukia, tässä hypitään melkein seinillä kun sormet ja kaikki raajat syhyää uuden kodin laittamista! ;)

      Delete
  6. Hih...etpä aravannutkaan, että mies käy täällä lukemassa juttujasi..:D No varmasti on jo leppynyt, kun kotiin tulle..jos nyt kiukkuinen olikaan...:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Väitti vaimoaan vitsikkääksi, kun lopulta ymmärsi kenen mööbeleistä oli kysymys;)... ja kyllähän tästä jutellaan vielä, ihan hyvillä mielin ja sohvilla istuskellen;)

      Delete
  7. No mutta mistäs se miehes ikävissään perheensä paremmin löytäis kuin kuvina sun blogissa, hassu :)

    Kuinkas muuten olet(te) arkeen solahtaneet? Tuleeko kielimokia, eli sujuuko suomi automaattisesti paikassa kuin paikassa, vai tuleeko niitä äh, tuota noin, anteeksi -tilanteita?

    ReplyDelete
    Replies
    1. No niinpä, mutta harvakseltaan se mieskulta täällä piipahtelee, mutta miten osuikin juuri silloin kuin salaisuuksia sepittelen! Arki on alkanut oikein suloisesti, ja olenhan onnenpekka, kun voin keskittyä käytännön hommiin ennenkuin duunit alkaa.. ja kielen kanssa ei mitään hämminkiä, mitä nyt joskus lipsahtaa se vanha tuttu please ja thank you;)...

      Delete
  8. Hyvä kun muistutit tuosta kansainvälisestä toritapahtumasta,
    sinne pitää yrittää ennättää jossain käänteessä herkkuja hamstraamaan.

    Täällä möksällä viritellään jo lyhtyjä ja pikkukokkoja, huomen illalla sytytetään
    muinaistulet.

    Muksaa viikonloppua koko poppoolle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oih, olisin niin mielinyt olla osana muinaistulia, mutta ei onnistunut tälle kertaa! Toivottavasti ehdit kuitenkin myös markkinoille, itse menin kahdesti;)

      Delete
  9. Ku sai niin halvalla. Se taitaa olla se minun vakio selitys. Tosin sohvia ei ole tullut ostettua ilman etukäteisneuvotteluja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Halvalla ja samettia, siinäpä se selitys;)

      Delete
  10. siellähän kiva markkinatapahtuma. Vai niin kävi,että sohvat paljastui ennen aikojaan :D Ovat kyllä niin hienot että varmaan vaan kehuja sateli.Mukavaa viikonloppua sinne!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Noh, kehuja saanee odotella, mutta ehkäpä se kotiinpaluun riemu vie suurimman särmän mistään valituksesta;)

      Delete
  11. Hauska seurata elämäänne nyt Suomessa ja hyvinhän tuo on lähtenyt käyntiin, mukavaa alkavaa viikkoa!
    XX Päivi

    ReplyDelete
    Replies
    1. Täällä ollaan ja hyvin on alkanut - ottaa toki aikansa, mutta kaikki ollaan vallan hyvillä mielin! Kiitos taas Päivi, tsempit myös sinne - samoilla radoilla mennään! xxx

      Delete
  12. Blogi on paha kun noi husbanditkin eksyy niihin joskus ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä, vaikken olisi uskonut! Hyvä niin, tulipahan paljastettua! ;)

      Delete
  13. Kiitos kun kirjoitat blogia, joka saa lukijankin inspiroitumaan ja löytämään lisää kauneutta arjen asioista ja pienistä, ainutlaatuisista hetkistä. Asuessanne Keniassa arkenne tilanteet ja asuinympärisötönne maisemat olivat niin eksoottisia ja erilaisia suomalaiseen elinympäristöön verrattuna, että joskus tuli hieraistua silmiä juttuja lukiessa. Blogin upeat kuvat säväyttävät joka kera -mistä päin maailmaa tahansa otettuina. :)

    Olet ehkä jo saanut jakaa matkavinkkejä väsyksiin asti, mutta rohkenen silti kysyä...
    Olen suunnittelemassa kuukauden matkaa vuodenvaihteeksi mahdollisesti Keniaan. Mitä mieltä olet maan turvallisuustilanteesta esimerkiksi Nairobin ja safarimatkojen osilta? Entä yksinmatkustavan naisen näkökulmasta? Suunnitelmani olisi olla kaksi viikkoa matkastani jossakin yhteiskunnallisessa projektissa mukana ja hyödyksi. Olisiko sinulla tiedossasi tahoja tai yhteyksiä paikkoihin, jotka voisivat ilahtua lisäkäsistä/korvista/läsnäolosta/kirjoitusavusta/tai mistä vain työstä, jota voisin muutaman viikon aikana tehdä? Kaikki vinkit ja hyvät neuvot ovat suunnittelun tässä vaiheessa niin arvokkaita. Uskon sinulla nyt olevan hyvin kiire, mutta jos vain aikasi sallii, niin voisin myös kirjoittaa sinulle sähköpostia ja kertoa enemmän itsestäni. Terveisin, Matilda

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitos kivasta viestistä, ja olisit kovasti mielissäni kertomassa Keniasta ja ajatuksia myös auttamismahdollisuuksista. Kirjoitatko mulle suoraan osoitteeseen jaanamioch@gmail.com niin voidaan jutella lisää;)

      Delete