Sunday, 26 April 2015

Breakfast with Tiffany



Sateinen kesäsunnuntai kaupungissa. Mikä ihana lause, kun painotus on sanassa kesä. On niin kovasti kosteaa ja lämmintä pihalla, keli huokuu sitä oikeaa. Buurikulta jätettiin saareen jo pitkälti toista viikkoa sitten - onnenmyyrä laiturihommissa - joten tässä huushollissa on jöötä pitänyt rouva ihan itse ja yksin.  Hiukan selkärangatonta menoa, on syöty muroja ja pullaa dinneriksi, nukuttu sikinsokin siskonpedissä keittiön lattialla, juotu limpparia arki-iltana, annettu Spotifyn ja kammottavan Disney-kanavan laulaa liikaa, ja oltu orgaanisesti hujan hajan koko kööri. Onneksi saadaan perheen suurin kotiin tällä viikolla, ja elämä palautetaan takaisin täsmällisille uomilleen.  Kunnon ruokaa ilman telkkaria. Piste. Kunnes sima ja vappumadness ottaa ylivallan.

Tämä pyhä on ollut hidas ja lempeä. Maitokahvia aamusta asti, ja pitkä tovi sanomalehden kanssa - päästiin terassin ja kaupan myötä ensi kertaa palstoille. Hunajaa silmille ja sielulle;). Sitten junnujen treenejä ja pelejä eli kuskaamista pyjama päällä -  ja vain villasukat jalassa - hartaasti koko ajan toivoen, ettei vaan valmentajalle,  kanssavanhemmalle tai poliisille tule mulle mitään asiaa, missään vaiheessa. Tämä on ihan todellinen huolen aihe, sillä totuus on, että mitä karmeammassa kuosissa ulos talosta lähden/joudun, niin sitä varmemmin vastaan tulee vastaan joku vanha heila tai yläkoulun cheerleaderi.  Just niin, sitä se afrikka ja aurinko teettää, rankkaa kättä, kuulen sieluni silmin.
Mutta, itse asiaan. Eilisen jumppakuljetuksen jälkimainigeissa harhauduin ajamaan vanhaintavaraliikkeen pihaan. Ennalta suunnittelematta ja vastoin viimeaikaisia periaatteitani, sillä meille ei enää tavaraa mahdu. Ei sitten millään eikä mihinkään. Mutta: puoti oli kuin sokerinälkäisen lapsen karkkikauppa. Mukaan lähti Turun Vanun legendaarisia raitapatjoja, sodanaikaisia rintamamiesten patjapusseja ja ah, kolibrikoristeinen Tiffany-lamppu. Petejä tarvitaan Beach Housissa, aina totta kai, ja Tiffany on vuosikausien haaveiden täyttymä. Yksi Art Deco lamppu sopii kuin nenä päähän meidän funktionalismi-tribal africa-chippendale-sisustuskaaokseen, right? No, oli miten oli, kaunis on ja pysyvän kotinsa löytänyt.
Tiffanyn suloisessa kajossa on hyvä päättää tämä päivä. Elsa otti juuri pellillisen pullia ja puusteja ulos uunista, laitetaan sauna ja uutiset päälle, mankeli laulaa lakanoita ja omassa pienessä elämässäni on palikat paikallaan. Niin tavattoman toisin ovat asiat Nepalissa. Sinne menevät tämän hetken hiljaiset aatokset ja syvimmät toiveet.
 
Gnite, good people.

 

14 comments:

  1. Hei, sisustustyylisekoituscombo on just parasta - täysin omaa kädenjälkeä eikä taatusti toisilta kopioitu. Ihania värejä, tunnelmia ja kerrontaa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos - jes, värit jäivät matkalta mukaan ja ovat osana kotimaista settiä, ja hyvin mahtuu mukaan, sikinsokin;)

      Delete
  2. Kaunis on lamppu, ja sopii täydellisesti ihanan värikkääseen sisustukseenne!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos kiitos, eikä siis heräteostos - tätä olen itsellenikin vakuutellut, sillä Tiffanya on haikailtu jo jonkin aikaa. Kaunis on lamppu kyllä;).

      Delete
  3. Replies
    1. Meiltä, meiltä, muksa juttu;)

      Delete
  4. Ihana lamppu ja muutenkin kiva hyväntuulenpostaus, joka otettu ilolla vastaan ja tarpeeseen.
    (täälläkin tosin ajatukset usein Nepalissa :( )

    ReplyDelete
    Replies
    1. Isosti terkkuja sinne maan ääriin!

      Delete
  5. Valaisin sopii aivan täydellisesti teidän kerrokselliseen ja värikkääseen kotiin. Ja ihanan rennolta kuulostaa teidän elo ja olo. Kun kissa on poissa hiiret hyppii pöydillä...vai miten se meni?! ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä, onneksi saatiin kissa kotiin tänään - hiirillä tuli jo ikävä;)

      Delete
  6. Ihsnaa!
    Missä luuraa neljäs lapsi!?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos - voih, meidän isoin poikanen on jo osaksi omillaan - kaukana etelässä - ja kovasti odotellaan, jotta saadaan miehenalku meille piipahdukselle kesälomilla;).

      Delete
  7. hei mitä kuvanmuokkausta käytät että saat kuviisi näin kauniit värit ja tunnelman?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kuvia tuunailen eniten ihan sillä Photoscapen ilmaisohjelmalla, toisinaan myös Photoshopilla ja Zonerin ohjelmalla - ei mitään kummallisuuksia, hiukan filteriä fiiliksen mukaan - useinmiten Cinemafilterin kevein versio - ja sitten väritasapainolla ripaus sinistä ja punaista lisää. Siinä se noin pähkinankuoressa;)

      Delete