Päivä neljä
Virtuaalielämä
saa usein tuntea nahoissaan sen, että ruudun tällä puolella on suihketta hiukan liikaa.
Viikko puolessa ja Brysselin
keikan finaali alkaa häämöttää jo. Hyvin on mennyt, mutta kyllä musta on tullut huono
reissaaja kun koti-ikävä kiusaa koko ajan. Ennen muinoin olin reissussa jatkuvasti ja viikkojakin kerrallaan – pikkuruiset lapset kotona – mutta nyt nämä harvat pikkupyrähdyksetkin
saa mut ihan pois raiteiltaan. Ikä se kaipa on.
Sellainen
surrealistisen sekava olotila ollut yllä, kuuluu kai tähän mannerten väliseen
sukkulointiin – varsinkin akselilla Afrikka/keski-Eurooppa. Vaikka Brysseli on ollut viluisen viiman
riepottelema, niin – kuunnelkaas taas tätä – mikä suunnaton suloisuus oli ottaa
kaikki irti iltamyöhän auringonpaisteesta ja tyhjien katujen kutsusta. Valo ja
vapaus. Mieltähivelevää, molemmista kun
on krooninen pula Nairobin suburbiassa, joka on usein pimeä ja konnainen.
Kävelin kannat rakoille jo ensimmäisenä yönä.
Sain aika nopsaan
suuntimat ja paikansin oman pienen asuntoni kaupungin kartalta. Olen ihan
ummikko Brysselin topografiasta, mutta sijainti lienee loistava, siinä EU:n
konttoreiden kulmilla ja selvästikin keskellä jonkinsortin afrikkalaista
kulmakuntaa, pikku-Kongossa kuulemma. Kassavabaareja, etelän grafiitteja ja
kookosöljykauppoja kulmakunnilla, olo on
kotoisa. Ei, ei hotelli, vaan 2h+k, partsi, wifi, just for me.
Iltajuoksullani
törmäsin vanhaan tuttuun M. Duttiinkin;). Sovittiin Massimon kanssa treffit
ajan kanssa ennen paluulentoa. Toivottavasti aika sallii, sillä meidän agenda
on yhteinen. Liian vähän on ollut aikaa
tehdä muutä kuin duunia. Maltoin vastahakoisesti jättää ison kameran
kotiin, mutta samsugilla saa ja pääsee. Muutama tuhru tässä ohessa.
Kaupunki on tavattoman kaunis.
Nyt takaisin
seminaarin pauloihin. Älyttömän mielenkiitoisiä
kehitystyödebaatteja. Vaikka mieli on kyllä jo kotikunnailla.
Salutations!
Hienoja kuvia olet ottanut samsungillakin!
ReplyDeleteIkä varmasti on syynä, että koti-ikävää tuntee jo ihan viikon lomallakin.
Aivan saman kommentin meinasin laittaa, että hienoja on Samsung-kuvatkin! Koti-ikävästä puheen ollen eiköhän se mene tarpeeksi korkean iän myötä ohi: sitten kun muksut on omillaan ei tarvi enää reissusta kotiin haikailla. Näin ainakin minulla.
ReplyDeleteVoi olet mun entisillä kotikulmilla! Asuin aikoinaan jonkun aikaa juurikin siellä pikku-Kongossa, Matongessa. Sinne oli hyvä sinkkunaisen yömyöhäänkin palata kotiin kun kadut olivat aina täynnä porukkaa oli sitten arki tai viikonloppu. Parissa muussakin osoitteessa on tullut Brysselissä asuttua ja siellä on meillä itse asiassa yksi kotikin edelleen, ja sisko perheineen. Tänä kesänä ei päästä lomilla sinne asti. Kiitos siis, että kuvien ja sanojen kautta veit ajatukset sinne tuttuihin rakkaisiin maisemiin! Fiksut huomaa ja ymmärtää kuinka kaunis Brysseli onkaan.
ReplyDeleteHyvää työmatkan loppua ja onnellista kotimatkaa!
:) ihanaa kuvitusta, kyllä se vaan niin on että ikä ei tule yksin, olen nimittäin huomannut saman homman, että ikävä vaivaa jo ihan pienemmilläkin reissuilla, saakohan sitä koskaan takaisin sitä huoletonta reissumieltä....ehkä sitten kun lapset lentää pesästä.
ReplyDeleteMinulla on sellainen tunne, että kun pääsee silloin tällöin yksin matkaan, niin ekat kaksi päivää on juhlaa, mutta sitten...
ReplyDeleteAivan ihana blogi sinulla ja mitä kuvia ja värejä!!!
ReplyDeleteJään lukemaan :)
Mun ystävä asui aikoinaan Brysselissä ja silloin käytiin. Kaunis kaupunki. Mutta ilman ranskankielentaitoa oltiin vähän hukassa:)
ReplyDeleteTurvallista kotimatkaa.
Voin kuvitella että mussukoita on ikävä! Näin se vaan on ja ikä tekee sen myöskin, myönnetään, sitä vaan muuttuu vaikka ei haluaisikaan! Nauti silti Brysselin neito!
ReplyDeleteOlet siis melko lähellä tässä...toivottavasti ehdit Massimo Duttiin ja hyvää kotimatkaa myös...
ReplyDeleteXX
Onkos tuo ravintolakuva sattumalta La Manufacturesta? Käytiin siellä syömässä pari vuotta sitten miehen kanssa Brysselin visiitillä. :) Minunkin pitäisi lähteä tuonne jossain vaiheessa käymään, kun kaupungissa asuu kavereita. Työn puolesta vieraillen tuolla vasta syksyllä.
ReplyDelete