Päivä neljä


Virtuaalielämä saa usein tuntea nahoissaan sen, että ruudun tällä puolella on suihketta hiukan liikaa. 

Viikko puolessa ja Brysselin keikan finaali alkaa häämöttää jo. Hyvin on mennyt, mutta kyllä musta on tullut huono reissaaja kun koti-ikävä kiusaa koko ajan. Ennen muinoin olin reissussa jatkuvasti ja viikkojakin kerrallaan – pikkuruiset  lapset kotona  – mutta nyt nämä harvat pikkupyrähdyksetkin saa mut ihan pois raiteiltaan. Ikä se kaipa on. 

Sellainen surrealistisen sekava olotila ollut yllä, kuuluu kai tähän mannerten väliseen sukkulointiin – varsinkin akselilla Afrikka/keski-Eurooppa.  Vaikka Brysseli on ollut viluisen viiman riepottelema, niin – kuunnelkaas taas tätä – mikä suunnaton suloisuus oli ottaa kaikki irti iltamyöhän auringonpaisteesta ja tyhjien katujen kutsusta. Valo ja vapaus.  Mieltähivelevää, molemmista kun on krooninen pula Nairobin suburbiassa, joka on usein pimeä ja konnainen. Kävelin kannat rakoille jo ensimmäisenä yönä.

Sain aika nopsaan suuntimat ja paikansin oman pienen asuntoni kaupungin kartalta. Olen ihan ummikko Brysselin topografiasta, mutta sijainti lienee loistava, siinä EU:n konttoreiden kulmilla ja selvästikin keskellä jonkinsortin afrikkalaista kulmakuntaa, pikku-Kongossa kuulemma. Kassavabaareja, etelän grafiitteja ja kookosöljykauppoja kulmakunnilla,  olo on kotoisa. Ei, ei hotelli, vaan 2h+k, partsi, wifi, just for me.

Iltajuoksullani törmäsin vanhaan tuttuun M. Duttiinkin;). Sovittiin Massimon kanssa treffit ajan kanssa ennen paluulentoa. Toivottavasti aika sallii, sillä meidän agenda on yhteinen.  Liian vähän on ollut aikaa tehdä muutä kuin duunia.   Maltoin vastahakoisesti jättää ison kameran kotiin, mutta samsugilla saa ja pääsee. Muutama tuhru tässä ohessa. Kaupunki on tavattoman kaunis. 


Nyt takaisin seminaarin pauloihin.  Älyttömän mielenkiitoisiä kehitystyödebaatteja. Vaikka mieli on kyllä jo kotikunnailla. 

Salutations!

Comments

  1. Hienoja kuvia olet ottanut samsungillakin!
    Ikä varmasti on syynä, että koti-ikävää tuntee jo ihan viikon lomallakin.

    ReplyDelete
  2. Aivan saman kommentin meinasin laittaa, että hienoja on Samsung-kuvatkin! Koti-ikävästä puheen ollen eiköhän se mene tarpeeksi korkean iän myötä ohi: sitten kun muksut on omillaan ei tarvi enää reissusta kotiin haikailla. Näin ainakin minulla.

    ReplyDelete
  3. Voi olet mun entisillä kotikulmilla! Asuin aikoinaan jonkun aikaa juurikin siellä pikku-Kongossa, Matongessa. Sinne oli hyvä sinkkunaisen yömyöhäänkin palata kotiin kun kadut olivat aina täynnä porukkaa oli sitten arki tai viikonloppu. Parissa muussakin osoitteessa on tullut Brysselissä asuttua ja siellä on meillä itse asiassa yksi kotikin edelleen, ja sisko perheineen. Tänä kesänä ei päästä lomilla sinne asti. Kiitos siis, että kuvien ja sanojen kautta veit ajatukset sinne tuttuihin rakkaisiin maisemiin! Fiksut huomaa ja ymmärtää kuinka kaunis Brysseli onkaan.

    Hyvää työmatkan loppua ja onnellista kotimatkaa!

    ReplyDelete
  4. :) ihanaa kuvitusta, kyllä se vaan niin on että ikä ei tule yksin, olen nimittäin huomannut saman homman, että ikävä vaivaa jo ihan pienemmilläkin reissuilla, saakohan sitä koskaan takaisin sitä huoletonta reissumieltä....ehkä sitten kun lapset lentää pesästä.

    ReplyDelete
  5. Minulla on sellainen tunne, että kun pääsee silloin tällöin yksin matkaan, niin ekat kaksi päivää on juhlaa, mutta sitten...

    ReplyDelete
  6. Aivan ihana blogi sinulla ja mitä kuvia ja värejä!!!
    Jään lukemaan :)

    ReplyDelete
  7. Mun ystävä asui aikoinaan Brysselissä ja silloin käytiin. Kaunis kaupunki. Mutta ilman ranskankielentaitoa oltiin vähän hukassa:)
    Turvallista kotimatkaa.

    ReplyDelete
  8. Voin kuvitella että mussukoita on ikävä! Näin se vaan on ja ikä tekee sen myöskin, myönnetään, sitä vaan muuttuu vaikka ei haluaisikaan! Nauti silti Brysselin neito!

    ReplyDelete
  9. Olet siis melko lähellä tässä...toivottavasti ehdit Massimo Duttiin ja hyvää kotimatkaa myös...
    XX

    ReplyDelete
  10. Onkos tuo ravintolakuva sattumalta La Manufacturesta? Käytiin siellä syömässä pari vuotta sitten miehen kanssa Brysselin visiitillä. :) Minunkin pitäisi lähteä tuonne jossain vaiheessa käymään, kun kaupungissa asuu kavereita. Työn puolesta vieraillen tuolla vasta syksyllä.

    ReplyDelete

Post a Comment

Popular Posts