Friday, 2 November 2012

Glyseriini ja vaseliini


Aamulla glyseriinipullo kaikui tyhjyyttään, ja päivänalku oli heti hiukan hankalampi. Glyseriini kuuluu päivään jokaiseen. Niinkuin myös vaseliini. OK, siis hiukan taustaa moisiin riiippuvuksiin.

Joka likka tietää, että reissuun lähtiessä pakataan ensisijaisesti mukaan ne lempparirasvat ja tuubit, on Lumenet ja Clarinsit aamuun, iltaan, kurttuun ja kupruun. Ihan OK, jos reissu kestää viikon. Mutta on kun kyseessä about kymmenen vuoden stintti kehitysmaassa, niin pitää keksiä muut keinot – mielellään samoilla tuloksilla kun kotimaiset lakkahapot tai mustikkaeliksiirit. Onneksi afrikkalaiset naiset ovat maailmaankuuluja iättömyydestään ja ehkä just universumin kaunneimmasta ihosta.


Mikä on salaisuus? Sitä samaa kyselevät tutut, kun ovat paikan päällä piihtaneet (Hannalle hei;) Geenit ja ohut yläilma ehkä. On muutakin. Salaisuus numero yksi on tolkuton vaseliinilla valaminen.  Vaseliinia rasvataan täällä purnukkatolkulla vauvasta vaariin. Ihan kaikki, ja koko ajan. Aamulla, illalla, ja sateen jälkeen. On pakko, sillä muuten koko kroppa muuttuu harmaaksi hilsekeoksi - niinkuin meidän Elsa monesti safarin  jälkeen, kun äiti unohtanut salvat kotiin. Kun on rasvaukset kunnossa, niin tytön tumma iho on niin kuultava, kiiltävä, kaunis ja kuulas.

Toinen jymypaukku on glyseriini. Aivan, se kirkas  apteekkiöljy, jolla säilötään syksyn lehtiä maljakossa. Siksikö niin mainio myös meikäläiselle? ;) Puhdas glyseriini sopii kaikkeen, ihan kaikkeen. Käytetään lisukkeena tahnoihin, kekseihin, lääkkeisiin, karkkeihin – ja sopii iholle aivan sellaisenaan. Toimii kuin öljy, olematta tahma. Mieletön meikinpoistoon,  kropalle, naamalle, hiusten tehohoitoon, mihin vaan. Muutamalla tipalla saa aikaan ihmeitä. Itselleni se on aamunavaus: kun suihkussa viime silauksena huiskii muutaman tipan glyseniiniä suihkuveden kanssa ympäriämpäri, niin eipä tarvita tuhrata aikaa rasvaukseen. Glyseriini jättää ihanan öljyttömän,  hiukan kiiltävän kosteuskalvon iholle koko päiväksi. Hajuton, mauton, naturelli. Jos tahtoo tuhdimman version samasta, niin sitten parafiinit peliin. Juu, toimii ihan samoin. Tosi on.

Ja kuulkaas tätä: eurolla saa purnukan vaseliinia ja pullollisen glyseriiniä. Yhteensä.   

10 comments:

  1. No katsos, taas täällä oppii uutta! Sehr interessant! Niin kauniit nuo Iittalan lasiset "rasiat", meillä on vaaleanpunainen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä tykkään noista lasirasioista ihan älyttömästi. Tai siis tykkään lasijutuista ihan yleensäkin - hiukan niinkuin sinä kannuista;)

      Delete
  2. Maassa maan tavalla :)

    Meillä on ollut onni asua niin kosteissa maissa Euroopan ulkopuolella, että rasvojen käyttö on jäänyt melkein vain lomiin kuivemmilla mailla. Jamaikalla ja Belizessä eivät kyynerpäät kuivu koskaan ja ilmankosteus on myös kasvojen ihoa ajatellen aika lailla täydellisillä kierroksilla. Tulee aina vähän shokkina kuinka paljon minun täytyy esimerkiksi Suomessa lomilla läträtä voiteilla... En edes oikein aina muista, että mitä kaikkia purkkeja ja käyttötarkoituksia sitä olikaan olemassa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vanhoissa nikseissa vara parhain.. ja toi glyseriini-juttu on ihan totista totta! Ja samalla hoksaa, miten kunnon perussetillä tulee toimeen, kun kotipuolessa aina kuvittelee oikeasti tarvitsevansa niin purkkeja ja purnukoita.

      Delete
  3. HEI...ensinnäkin UPEAT KUVAT, aivan ihanat!! Toiseksi nuo öljyt ja rasvat tulisivat tänne tarpeeseen tälle rouvalle...kymmenen vuoden aikana Aasiassa ilman kosteus oli sitä luokkaa, ettei muita ihon kosteuttajia juurikaan tarvittu, mutta nykyään täällä Euroopassa tulisisvat tarpeeseen...
    Suloista viikonloppua!
    XX Päivi

    ReplyDelete
  4. No hitsi, tuota en ole tiennytkään. Nyt kun sipaistaan naamaan vaseliinit ja glyseriinit, niin meikäläinenkin nuortuu siihen 25 v:hen ;-D (siis muutaman vuoden)
    Kiitti vinkistä!

    ReplyDelete
  5. Voi ihanuus, miten kivan blogin löysin! Kenia on aina sydämessäni, olen päässyt kolmesti sinne 1-3 kuukauden lomille. Olen asustellut enimmäkseen Kitalen ja Kapengurian seudulla. Oletteko tehneet safareita ihan pohjoiseen, Turkana-järvelle? Yhden uuden vuoden olin siellä, aika primitiivisissä oloissa.
    Viime matkastamme on ihan liian kauan aikaa. Miehen vuorotteluvapaalla kierreltiin Afrikkaa 3 kuukautta, Kapkaupungista Nairobiin. Rinkat selässä käveltiin Mombasan rannoilla, ikimuistettava junamatka Nairobiin.
    Niin tutulta kuulostaa matkalaukkulapset, suomenkielen opiskelu ja suomi-ikävä. Kaksi siskoani asuu Israelissa ja heillä on yhteensä 7 lasta. Suomi ja pohojanmaa tuntuu ihan paratiisilta, kun he kesäisin pääsevät tänne!
    Meillä lumet on pois ja harmaita, sateisia päiviä. Joulusta ei vielä tietoakaan.
    Mukavaa syksyä Nairobiin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kun kiva,kun löysit tänne - Karibu! Nairobi muuttuu niin hurjaa vauhtia, ettet varmaan tuntisi enää.. mutta samaa vilinää yllä pitää, päivät kaunistuvat ja kuumenevat mitä lähemmäs joulua päästään. Ja samalla koti-ikävät senkun nostelevat päätään. Se on sitä samaa rataa... iso kiitos kommentista, pysytään kuulolla;)

      Delete