kaukana poissa.

Joulu oli ihana, oli kirkko ja kinkku, pukki ja paketit. Juuri niin kanelintuoksuista ja lumivalkoista kuin satukirjoissa - tai paluumuuttajan haaveunissa. Mentiin kaikkien kaavojen mukaan ja sitä oli äiti päivätolkulla kananlihalla kaikesta suloisuudesta, kirkassilmistä ja silkohapsista. Lapset saivat huumansa styroksilumesta (lue: pakkaslumi) ja keinojäästä uusilla luistimilla. Joulu on nyt kuitenkin pakattu odottamaan seuraavaa, ja saariseikkailu on alkumetreillä.

Vaikka kilometrit eivät ole vieneet meitä sen kauemmas kuin maagisen Saaristomeren ulkoluodolle, niin tunnelman myötä määränpääksi on tupsahtanut toinen  galaxi. Nyt eletään kellotonta eloa, jossa päivärytmin määrää kahvihammas ja saunatonttu. Ikimetsä, ulappa, oranssi ketunpoika ja peuralauma saivat poikaystävänkin vakuuttuneeksi, että saariston safarit voi laittaa samaan kategoriaan savannien kanssa. Sisätiloissa oloa pidetään yllä tulipesillä, kirjapinolla ja päivän uutisilla. Ja siinä välissä sietää ihmetellä,  miten ihminen voi täysin suvereenisti syvänukahtaa puolelta päivin ja uudestaan taas iltakasilta? Se on se raitis ilma ja ylensyönti, I guess;).

Tätä onnea on suotu viikon päiviksi. Huomenna saadaan rakkaita mukaan juhlimaan uutta vuotta, ja siskonpetejä on rakenneltu jo sen mukaisesti.  Vaikka näitä vesiä ja saaria olen kolunut koko elämäni, niin yksi luksus saa aina hiljaiseksi; Suomen yhteysalusverkosto. Mikä käsittämätön elinehto saariston asukkaille - niille pysyville sankareille - me mökkiasukithan matkustellaan täällä enimmäkseen jäniksinä tai muuten vaan siivellä.  Tännekin taivaan takapihalle, monen mutkan päähän, päästään yhteysaluksella... kunhan ajoissa ilmoitetaan ja kipparin kanssa matka sovitaan. Ja autokin mahtuu kannelle nippanappa.

Monen ehdan emännän mielessä pyörii muonapuoli, niin täälläkin - muistaen, että lähimpään puotiin on matkaa päivä. Eilinen lounas oli metsän keskellä laavun kupeessa, ja viiteen pekkaan huikattiin tulilla 16 grillimakkaraa. Jes. Mutta ei huoli, tavaran pitäisi piisata. In principle. Nyt on illan proggiksena laittaa kinkku numero 2 uuniin, jotta saadaa särvintä ruisleivän päälle;). Unbeatable. 

Jatketaan näillä vielä hetki tätä kuluvaa vuotta, ja palataan taas, aivan tuota pikaa.