Aattoilta

Raadollinen viikko takana. Aamusta iltaan, tyynyn ja toimiston valilla, kellon ympari. Viikko alkoi maanantailla, kuten yleensakinJ, mutta  silla mausteella etta koneen kovalevy pamahti sapaleiksi. Kun tekniikkapuolen kaverit duunissa varmisitivat, etta konelevy on kuollut, niin kylla siina elama vilahti silmien ohi. Saatiin onneksi olennaiset elvytettya, mutta kaikki kikkailut ja kivailut katosivat koneelta. Eli niita nyt sitten lataillaan uudestaan ihan koko ajan ja pitkin viikkoa. Ja viikon viimeinen duunipaiva kuupahti siihen, etta auton starttimoottori simahti just hetki sitten. Eika tietenkaan kotipihalla vaan kaupan pihalla perjantai-illan kiireessa, kun on kaipuu kotiin ja kamala nalka. Onneksi ihana Timothy oli viela pestilla ja pyrahti paikanpaalle tekemaan jotain konepellin alla. Ja saatiin kone kotiin. 

Kotona odotti ihanuus. Elsa ja Anna olivat ottaneet keittioon haltuunsa, muffinssitehdas. Pojat ja pallot pihalla, Anja kaverilla, ja kotona hyva tuoksu. 

Eli onneksi on perjantai. Perjantai-ilta on viikon ehdottomasti paras juttu.  Viikonlopun aatto, lauantain aatto – ja nyt ennenkaikkea Elsan synttareiden aatto. Elsa on kuplinut jo monta viikkoa huomisista kemuista, ja syystakin; 9 vuotta on kova juttu. Eli nyt on keittion tuoksut vaihtaneet muotoaan isoksi keoksi suklaaunelmia. Osa huomista kekkeri-menua. 

Vaikka viikko oli rankka, niin matkaan mahtui myos kukkia. Eilen illalla saatiin yllatysvieraita Tansaniasta, brittitutut Chellie ja Oliver (8v) tulivat yokylaan matkalla keski-Keniasta takaisiin kotiin rajan taakse Arushaan. Ihana vaihtaa kuulumisia samanlaisten, mutta ihan erilaisten ihmisten kanssa. Chellie ja Will asuvat farmilla Kilimanjaron juurella, kasvattavat avocadoja, koiria ja lehmia - ja toistaiseksi viela lapsiaankin. Chellie ja Oliver olivat katsastamassa sisaoppilaitosta Keniassa Oliverille ensi lukuvuodesta eteenpain. Eli, poika (8v!!) muuttaa pois kotoaan, ja vuotta nuorempi pikkuveikka seuraa ensi vuonna. Keniassa on tunnesti hyvat koulut, joten tanne ovat tulossa - ja vanhemmat jaavat farmille. On kai pakko ymmartaa, lasten koulutus vs. savannin kauneus. Apua, en ikina paastaisi naita apinoitani pois silmistani sisaoppilaitokseen! Tosin pitaa sanoa, etta moinen on melko tavallista taalla - pitkat valimatkat, Kenian maaseutu, ja lasten koulutus = sisaoppilaitos. 

Huomisen agenda on ihana. Ihan paras. Alexin futisturnaus alkaa jo aamutunneilla, ja vienee koko paivan. Turnaus on muksujen koululla, ja tarkoituksena on pakata piknikit, kylmalaukut, herkut ja kakut, ja pistaa kekkerit pystyyn koulun nurmikolla mini world cuppia seuraten. Kellitaan auringossa, hurrataan pojille, lopputenavat todennakoisesti altaassa, ja me totisemmat hyvasta kenialaisesta musiikista nauttien, reporankana. Ei paha. Illalla suuntana leffa, Elsan valinnan mukaan. 

Ennen huomista on viela nuori ilta tanaan. Kylma rose, uusin lehti, musiikkia, nuokkuvat tenavat jaloissa pyorien, ja ei ole kiire yhtaan minnekaan. A bliss.