Valo.

Miten voikin valkoinen olohuoneen katto tehda ihmisen onnelliseksi.  Breshnev and Timothy tekivat eilen maalaushommia kellon ympari ja viime silaukset vedettiin vasta iltamyohasella kuutamohommina. Tuli kylla toisissaan aika mukava. Maalatussa puussa on mukavaa henkea ja ajanmukaista otetta, kuitenkaan sita alkuperaista tunnelmaa vesittamatta.

Tanaan ollaankin sitten pyoritelty huonekaluja sinne sun tanne uuden jarjestyksen toivossa, mutta aika lailla ollaan alkuasetelmassa. Kun on takka ja ulko-oli samassa huoneessa, niin vaihtoehdot sohvan paikalle ovat  vahissa. Hiukan sain kuitenkin sliipattua yleisilmetta, ja huoneesta tuli kiva. Rakasihana Jaun vei lapset uimaan ja pois jaloista, niin sain haarata ihan sydamen kyllyydesta. 

Tassa on nyt mukava istuskella ja tuijotella kaden jalkia. Saisikin ihan millilleen samanlaisen kodin valkoisella sisakatolla kotipuoleen, ja meidan paluumuuttoahan ei enaa pysayttaisi mikaan :).

Ihan pakko laittaa tahan lopuksi viela naurukuva, silla ollaan eilen ja tanaan kikateltu valtavasti. Eilen oltiin viettamassa konkarisankariystavan syntymapaivia; enaa ei kyselty sankarin vuosia vaan ihailtiin miten jalka nousee ja juttu luistaa. Nousi ja luisti, ja oli tosi kivaa. Tanaan ollaan naurettu kotona. Tenavat ottivat aprillipaivan totta tosissaan, ja hoplastahan vetivat aiti-poloistaan. Ihan totaalisesti. Aiheena kuollut kumikameleontti. Ei siita sitten sen enempia.

Laugh as much as you breath, and love as long as you live