Good vibrations

Eilen oli hyviä tuulia joka puolella.
Kuva Barackin nettialbumista lainattuna
1. Ilon päivä kenialaisille. Meidän portinvartijan etäserkku jatkaa pomopuuhiaan rapakon takana. Sama homma meidän kuskin kanssa; pikkuserkkuna presidentti. Ja niin myös toimiston kahvilan kassan kanssa, on Barackin kanssa kuulemma samankylän kavereita, ihan melkein bestiksiä. Eilen taas se päivä, kun joka toinen kenialainen vannoo sukulaisuuteen Obaman kanssa. Jutuissa voipi olla ihan taatusti jopa vinha perä; isosetä Obamalla oli kuulemma muutamia vaimokkeita akselilla Nairobi-Honolulu, jälkikasvua lienee sen mukaisesti. Virallisia isoäiti-Obamia on rekisteröity jo ainakin kolme, ja velipuolia on lehdissä pyörinyt puolisen tusinaa. Siskopuoli on kuulemma laittomana maahanmuuttajana Yhdysvalloissa ja yrittänyt ottaa kovasti veikkaansa yhteyksiä - onnistumatta. Yhden mummun savimajasta on tehty museo, mummun asuessa vielä paikanpäällä. Museon pihalle oli kuulemma ilmestynyt oikein telttakylä vaalivalvojaisiin, äksönin ytimeen. Täkäläisissä vaaleissa Obama saa aina äänivyöryn, tosin sama taisi tapahtua myös Pirkanmaalla menneellä viikolla. Virallista valtiovierailua on odoteltu vuositolkulla, turhaan. Jospa nyt oma poika ehtisi juurillaan piipahtamassa - tai edes mummun luona.


1. Ilon päivä Mogran lapsille. Eilen saatiin ostettua ja maksettua Mogran orpokotiin koulubussi. Itse olen koko touhussa vain dynamona ja promoottorina, välikätenä ja orpolastenhalirutistajana.  Oikea kiitos kuuluu monille hyville sieluille koti-Suomessa kerättyään rahat ja varat orpiksen autoon. Kiva auto saatiinkin. Nyt pääsevät pienimmätkin kouluun asti, joutumatta nousemaan koulutielle viiden pintaan seitsemän kilsan patikoinnille yhteen suuntaan. Meillä on bussi-juhlat tiedossa, kun saadaan auto virallisesti luovutettua kodin väelle ja laulaville lapsille, ensi viikolla toivottavasti. Pitää vielä saada tekstit kylkiin, niin auto on nätti kuin kukka.

3. Ilon päivä meidän porukalle. Ei mitään sen tähdellisempää,  kuin että ollaan saatu olkkarin maalausremppa Osa II melkein loppusuoralle puolen vuoden tuhnaamisen jälkeen. Kaaos on kauhea. Kipot ja kannut pitkin porstuan lattiaa ja sohvia, mutta loppuviikosta pitäisi saada kiiltomaalit kuivaksi ja ruokasalin puoli sisäänmuuttokuntoon.

Joten tiedossa on tuota pikaa taas kotikuvia kukkineen;) - jos vaan linjat toimii. Tämän briiffin piti lähteä sfääreihin jo eilen, mutta oli netti poikki ja sähköt pätki.

Loppuviikon vointeja!


Comments

  1. Upeita juttuja kaikki!
    Ehkä kuitenkin tuo koulubussi kaikista mahtavin. Olet siis "melkein sukua" Obamalle ;-D

    Kotikuvia innolla odotellen.

    ReplyDelete
  2. Melkein sukua ja bussikuski;)Juuri puunaamassa olkkaria, aikamoisissa maalihöyryissä ollaan vielä, mutta nättiä tuli. Siis valkoista.

    ReplyDelete
  3. Näistä tuo bussiuutinen sai hymyilemään eniten. Kiva kuulla välillä hyviä uutisia, kun lehdet tuntuvat olevan täynnä vain niitä huonoja!

    ReplyDelete
    Replies
    1. On niin totta, että lehdet paahtaa liikaa huonoja uutisia, täältä suunnasta varsinkin.. vaikka olisi mukavaa jutun juurta yllin kyllin! Bussijuttu on huikea, ja lisää kuuluu;) Viikonloppuja! x

      Delete
  4. Miten mielenkiintoista teillä siellä...hauska kuulla uutiset suoraan paikanpäältä Obaman ''sukulaisista'', ei voi muuta kuin hymyillä.
    Koulubussi on UPEA asia ajatellen pieniä koululaisia...
    Odottelenkin innolla taas upeita kotikuviasi kukkineen kaikkineen...
    Ihanaa viikonloppua!!
    Päivi

    ReplyDelete

Post a Comment

Popular Posts