Siirtolapuutarha

Onkohan mitään kotoisampaa kuin Marimekon vahakangas? 

Varsinkin kun lähin Marimekkokauppa on 7000 mailin päässä.

Lahjaliina pääsi estraadille, kun ollaan otettu ruokahuone arkikäyttöön. Yleensä meidän remmi oleskelee keittön pitkän pöydän ääressä, mutta nyt on taas talossa sen verran paljon pulinaa ja populaa, että ollaan tehty kastijako ruokatunneille; juniorit keittiössä, seniorit olkkarissa. Retrovahakankaat molemmissa;) 

Pääsin jo leuhkimaan miten meidän olkkari on valkaistu. Sekin on aika suhteellinen käsite, sillä eihän näitä huusholleja valkoiseksi saa tekemälläkään. Tummat lankut lattialla, ja samat tammet seinissä. Pienet ruutuikkunat ja kaiken kukkuraksi vielä paneloidut kattolaudat. Paneeleihin ei voi kajota, mutta katot ja seinät siveltiin valkeiksi, täydellä kiillolla. Maalikauppias kyseli, että mitenköhän isosta kylppäristä on kyse - johon totesin, että nämä kiiltomaalit tulevat muuten ruokasaliin. Niinpä.

Ruokala siis kiiltää ja on kunnossa. Hyvä, sillä tulevana perjantaina on tiedossa isommanpuoleiset istumadinnerit. En rohkene edes ajatella, että ottaisin konnolleni koko touhun, joten olen ottanut avuksi gourmet-kokin siksi illaksi. Tänään suunniteltiin kokin kanssa ruokalista, josta tuli aika mieletön - neljällä laadulla. Kokki hoitaa  shoppailut ja sapuskat,  mun korteni keskittyy kattaukseen ja viineihin. Ei lainkaan huono roolijako ;)

Ja sitten päivän kohokohta, tänään tuli yhdeksän sydäntä lähellä olevaa vierasta viikon safarille. Haettiin seurue juuri kentältä, halattiin hurjasti ja monesti.

 Edessä on kotimainen viikko. Ihana kotimainen viikko.