Pastellia

Perhosia, marsipaanikissoja, koiranpentuja, vaaleanpunaisia ilmapalloja, pumpulia, prinsessoja, hattaraa, kumpupilviä, kesämekkoja ja suklaakakkua. Sukat on sillä makkaralla, tukka koristettu päivänkakkaralla ja pupuja neljä on pöydän alla. Meidän Anja on tänään virallisesti neiti. Kymmenvuotias sulosiipi, joka rakastaa ruusuilla tanssia, lehdella soittelua ja kaiken maailman laakereilla leijumista. Kaikki on mahdollista, kunhan mukana on pinkkiä ja pehmeää. Tyttöilyä suloisimmillaan. 

Tässä on näitä kehitysmaan totisia plussapuolia: ympäristön paine isoksi kasvamisen suhteen on pyöreä nolla. Lapset saavat olla lapsia leikkeineen ja lauluineen juuri niin kauan kuin mieli halajaa - paljain varpain puissa kiipeillen, palloa potkien tai pihalla aamukasteessa apiloita poimien. Ei mitään kiirettä isoksi muuttumiseen, lapsuuden taikahetkistä aidosta iloiten.  

Mutta äidin sydän on tässä sykkyrällä kun katselee oman katraansa varttumista. Etelä-afrikan vanhojen vaimojen sanonta kuuluu, että lapselle tiiliskivi pään päälle ja tilkka wiskiä - niin johan kasvaminen loppuu kuin seinään. Pitäisikö yrittää:)?  

Onnenpäiviä rakas Anja.