486

Tähän mennessä on ostettu 486 lahjaa. Ja huomenna ostetaan lisää. Ajatuksena olisi saada viisi ja puolisataa kasaan. Sitten aloitetaan paketoiminen. Ei nyt sentään viittä ja puoltasataa pakettia tarvitse kääriä. Hiukan yhdistellen loppusaldoksi saadaan sataneljäkymmentä. Jokaiseen rusetti ja nimilappu päälle. Ja avot.

Muitakin joulupuuhia on tehty. Ajattelin ottaa tämän siivouksen tänä vuonna tosissani, ja päätin maalata seinät puhtaiksi. Kuusi päivää ennen joulua. Ihan pölö juttu. Yläkerta on nyt siis aivan kamalassa jamassa, pelkkää pressua ja maalirantuja pitkin poikin. Puhdas tosin. Onneksi olin sen verran fiksu, että otin vesiliukoista, muutenhan oltaisiin ensi viikkonakin vielä evakossa.

Siivouksesta kun puhutaan, niin meillä on ollut vedet katki nyt viikon. Ullakon varatankkikin alkaa olla tyhjä, joten voipi olla, että maalaan hädissäni loppujenkin nurkkien pölyt pois. Kun menee vedet, niin yleensä sähköt seuraa perässä. Mikä lie yhteys, mutta toimii joka kerta. Talon sähköistä on puolet kadoksissa, vielä toistaiseksi vain se ulkopuoli.

Lisää pikkulapsuksia. Olen unohtanut tilata kinkun, lohen ja pukin. Aivan tyystin. Huomenna torstaina on pakko lahjoa kulmakunnan lihamestari, jutella kielillä norjalaiselle kalastajalle ja taputella naapurin isoa ja pulleaa hinduisäntää, niin saadaan joulun kulmakivet kuntoon. A must. 

Ja vihoviimeisena niittinä tähän kaikkeen haipakkaan on viranomaisten julistus, että glögin juomiseen tarvitaan maksullinen lupa. Totta turisen. Kaikki kotona lipittely yksin tai yhdessä on nyt luvanvaraista touhua. Täkäläinen varmistus julistaa joulurauha. Joten ennenkuin on näistä pyhistä selvitty, niin joko on jätetty viinit viisaammille tai istutaan molemmat kalakaverin kanssa telkien takana. 

Ja siihen kaikki vierailevat sukulaisetkin vielä.

Mutta onneksi on ne lahjat. Onneksi.

Saatiin alkuviikosta puhelinsoitto koti-Suomesta. Meille tuli tehtäväksi varmistaa, että ihan jokainen Mogran orpiksen pikkuasukki saa jouluksi ikioman ja kunnollisen joululahjan. Kiiltävällä rapisevalla paperilla, ja kiharalla narulla. Ja mitä tärkein, sillä nimilapulla. Ensimmäinen kontillinen tavaraa haettiin tänään, huomenna lisää. On ihan pienille, vähemmän pienille, hiukan isommille ja isoille, tytöille ja pojille. Jokaiselle harkittu ja vartavasten hankittu. Kerrankin on lahjatouhussa mukana primitiivistä iloa. 

Aamupuuron aikaan aattona meidän caravan of love vie joulun Mograan. 

Voisiko omakaan paremmin alkaa?

Nyt kuitenkin pikkuruinen riskibisnes illan äksöniksi. Glögiä luvatta. 

 love and peace. 

Jaana