Kiva30

Meillä on mainio alkuvuoden rytmiikka päällä. Uutta intoa ilmassa ja oman agendani tärkein elementti on hitaasti - mutta varmasti - lisääntyvä valo. 

Monelle nämä vaihtuvat vuodenajat ja päivänpituudet ovat sitä parasta, itselleni näihin pitää aina jotenkin totutella. Kuitenkin niin suuren osan elämästäni olen saanut paistatella samankokoisen ja -suuntaisen auringon alla vuoden jokaisena päivänä, joten näiden kelien ymmärtäminen on toisinaan hiukan hämmentävää. Niinpä, Turun mittarit ovat pelkästään viimeisen vuorokauden aikana sahanneet parikymmentä astetta edestakaisin. Ja tätä holotnaa on luvattu jatkuvaksi läpi sydäntalven. 

Hypernaatio on fiksujen valinta. Oma versioni kattaa luvattoman paljon ruudulla roikkumista ja erinäisten trooppisten kelojen ja klippien tuijottelua. On jotenkin vielä siedettävää katsoa kuvia tuntemattomien tyyppien safareista ja horisonteista, mutta suurin osa somesisältöä omalla kohdallani kattaa kavereiden reissuja - juuri niitä, joilla meidän pitäisi olla mukana elämässä ja kokemassa, juuri nyt. Toisaalta, niistä ammennan virtaa, valoa ja toivonkipinöitä, että kyllä me vielä jonain päivänä mukaan joudetaan. 

Eli siis - alkuvuoden rykäyksiin kuuluu myös selkeyden tavoittelu päivien tuoksinnassa. Meidän Allu aloitti maailmalla suositun superhaasteen Hard75. Kova juttu, jossa yhdistyy kaikki kivat liikunnasta ruokavalioon, mutta asian ytimenä on kuitenkin henkinen kestävyys ja tietoisten valintojen tärkeys. Eli syödään, kuntoillaan ja luetaan kuten aina ennenkin, mutta touhussa on mukana tiedostettu kurinalaisuus. Loihdin aiheesta oman versioni tulevalle kuukaudelle, eli jokaisena päivänä harrastetaan vähintään tunti liikuntaa, juodaan pari litraa vettä ja syödään maltillisesti, tunti lukemista tai luovaa puuhaa, tunti vähemmän ruutuaikaa ja lisäksi jokaiseen päivään kuuluu vähintään yksi harkittu hyvä teko. Ihana setti, eikö?

Meillä liikutaan säännöllisesti ja syödään sopivasti, mutta on mukava miettiä näitä juttuja ja rakentaa niistä päivän kulkuun rytmiä ja rakennetta. Ei missään nimessä mitään urotekoja, vaan juuri sellaista sopivaa selkärannan kohennusta. 

Eli tämän päivän saldona paljon vettä ja vihanneksia; oli kukkia, kuvia ja kirjoitusta; kohta ladulle sivakoimaan ja päivän bonuksena kaksi kassia vaatteita kierrätykseen. Eli ei mitään kummallista, mutta kuitenkin niin kovasti mielekästä - kun on mieli ja sielu mukana. 

Huomenna sama uudestaan, kierrätys tosin kuitataan muulla kivalla ;)