Härkää sarvista

Tasan kaksi viikkoa ja suuntana Suomi. To-do-lista on sata metriä pitkä, ja laiskottaa. Aika hupenee käsistä. On kevätsiivous-syndrooma ja tarve saada kaapit kuntoon ja ikkunat puhtaaksi . Eli nyt on pakko pyhittää muutama ilta ullakon raivaamiseen. Ullakko näin maallisesti referoituna, pukeutumiskerros-cum-buduaari jos halutaan hommaan hiukan glamouria;) Meillä on siis katon alla ihan rehellinen ja vanhanaikainen ullakko, joka on täynnä. Täynnä mun tavaroita. Mun ikioma pakopaikka, jossa aloitan ja lopetan päiväni, joka päivä. Metritolkulla naulakkoa, kasatolkulla kenkiä, sata paria liian pieniä housuja, pinoittain valkoisia t-paitoja, kymmenittäin entisen trendin kauluksia, bleiserit, puvut, korut ja meikit, eli koko maallinen omaisuuteni. Tila on kuin huikeat kolme metriä korkea vaatekaappi. Ihana paikka, kunhan siihen saisi jotain tolkkua.

Olo on kuin koulussa aikoinaan - kun pitäisi tehdä jotain hyödyllistä, niin keksii kaikkea muuta mukavaa askartelua. Olen tuijotellut niitä vaaterivejä pari iltaa tuskissani, ja tänään rupesin kuvaamaan  niitä tylsyyksissäni. Tarkoituksena olisi pistää rankasti puolet tavarasta kiertoon. Puolet, kyllä. Kaikki kulahtaneet ja ahdistavat vaatteet saman tien pihalle, ja kaikki ne joita ei ole vuoteen päälle laitettu.

Kierrättäminen täällä on helppo juttu, pussiin ja keittiöön. Siitä meidän rouvat ja pihan pojat jakavat satsin keskenään. Kaikkilla on suuret perheet, joihin vaatteet hujahtavat alle aika yksikön. Tai sitten myyvät osan. Pääasia on että katoavat nopeasti, ennenkuin tulen katuma päälle.

Vaikka tämä raivausoperaatio keskittyykin siivous- ja kierrätystouhuun, niin ollaan ihan rehellisia ja myönnetään, että taka-ajatuksena on tehdä tilaa uusille löydöille. Tangot paljaiksi, niin saadaan Suomen tuliaiset kotiutumaan mukavasti.

Tosin tällä vauhdilla ei kierrätetä eikä rekkejä tyhjennellä. Jospa kokeiltaisiin keskittyä siihen olennaiseen. Tuumasta toimeen nyt. 

Wish me luck.