Jane Goodall & Lady Gaga

Itse olen pienestä pitäen myötäelänyt juttuja ja tarinoita eläimistä, ihmeellisestä luonnosta ja niistä sankareista, jotka omistavat elonsa ja uransa uhattujen auttamiseen. Kenialaisen Elsa-leijonan tarina 70-luvulla taisi olla niita ensimmäisiä sydänsärkyjäni - aivan ikimuistoinen saaga aikoinaan – ja niinpä, tänään elellään Keniassa ikioman Elsa-tytön äitinä. Toinen sankari on ollut huikea Jane Goodall, Brittiläinen antropologi ja kaikkien simpanssien isoäiti ja pyhimys. Antanut koko elämänsä Isojen Apinoiden suojeluun, ja niittänyt mainetta rouvana joka ei pelkästään ymmärrä gorillojen sielunmaisemaa, mutta osaa puhua simpanssiksi. Siis kyllä, kommunikoi simppareiden omalla kielellä ja asui aikoinaan pari vuotta lauman tunnustettuna jäsenenä. Jane on selvästi muutenkin fiksu - vuosien saatossa onnistunut luomaan valtavan mediakoneiston elämäntyönsä ympärille, laittanut oman itsensä peliin saadakseen tärkeälle asialle huomiota ja varoja. Maailmankuulu siis. 

Jane on vilahdellut meidän bändin jutuissa mukana jo vuosikausia, sillä yksi hänen simpanssireservaateistaan on täällä Keniassa.  Sinne on pelastettu kymmeniä rääkättyjä ja kidutettuja simpansseja ympäri maailman, saavat olla ja nauttia päivistään niin kuin oli alunperin tarkoitettu. Simpanssivauvathan ovat edelleenkin kuumaa tavaraan maailman mustilla markkinoilla, vaippoineen ja pikee-paitoineen, mutta mitäs teet kun vauvaturkki on kadonnut ja kokoa on kuin gorillalla? Kaappiin tai häkkiin, tai pataan. Onneksi on Jane. 

Jane tuli nyt viikonloppuna perhevierailulle ja päätti pitää luennon Nairobin kansallismuseossa. Siellähän me oltiin kaikki jonossa oven takana, ja kyllä kannatti. Tupa täynnä. Rehellisen raadollista tarinaa uhanalaisista serkuistamme, elintilojen ja viidakkojen tuhoamisesta, ja ennenkaikkea ihmiskunnan hölmöydestä. Sai meidänkin kuoron hiljaiseksi. Fiksu nainen. Karismaa yli äyräiden. Sankari.

Sieltä matka jatkui Nairobin taiteiden yöhön. Saatiin ah-niin-kaivattua-kulttuuria isolla kauhalla. Hengailtiin kuva- ja mediataiteilijoiden pajoilla koko ilta ja opittiin slummistudioiden arjesta. Syötiin makkaroita ja lapset juoksivat pitkin poikin kuutamolla. Pikkuruisia studioita, käsittämättömän upeaa kädenjälkeä, innovaatiota, vailla lähes tulkoon mitään resursseja. Totta kai mukaan tarttui  yksi öljytyö, varsinainen väripläjäys, africana. Illan ylläri oli kuitenkin metallitaiteilija, jolla oli seinällinen kummallisten sankojen protoja, kierrätysroinasta... kunnes kuultiin, että kaveri puuhaa Lady Gagan esiintymisrekvisiittoja, siis niitä silmälasihärveleitä. Siinä nousi Lady kyllä arvoasteikossa pykälän ja kaverilla oli ihan syy pitää rinta rottingilla.

Hups, johan tuli jupinalle mittaa, mutta kerrankin hiukan sisältöä;) Viikonjatkoja kaikille. Täällä jatkuu kivat, sillä lastillinen Turun rakkaita on matkalla meille.

xxx