The great migration


Eilen on pakattu vällyt ja viinit, ladattu kamerat ja kartat. Auto on tankattu, vararenkaat pumpattu ja varalöpö kanistereissa. Limpparit ja sipsit matkaeväiksi koko meidän seitsemän kerholle, ja tänään on lähtö kello 1315 tasan. Ihan tuossa tuokiossa.  

Suuntana todistamaan Serengeti-Masai Maran suurta muuttoliikettä. Miljoonat gnuut vaeltavat Tansanian Serengetin savanneilta Kenian Masai Maraan tuoreen ruohon perässä. Muutto on meneillään juuri nyt, ja tuhansia turistejä ympäri tellusta on saapunut savanneille todistamaan tätä yhtä virallista maailman seitsemättä ihmettä. Me mukana, taas kerran. Tosin keskiviikon inferno Nairobin lentokentällä voipi antaa meille roimasti tilaa joenposkessa, ovat kuulemma monet vierailijat vielä jumissa muualla.

Savannit ja lakeudet, maisemat ja koko kirjo elämiä silmänkantamattomiin. Paremmat näkymät saisi kotisohvalta Avaran Luonnon seurassa mitä tulee siihen kuuluisaan joenylitykseen. Itse ollaan oltu vuositolkulla parkissa siinä joen poskella, ja vain paristi satuttu todistamaan se suuri kaaos - joka on huikea. Suurimman osan aikaa miljoonalaumathan mölisevät savanneilla ja piipahtelevat jokivarrella, ennenkuin joku duudson hyppää virtaan ylitys mielessä - jolloin muut perässä. 



Ihme juttu, että saatiin vielä teltat täksi viikonlopuksi. Yleensä tähän aikaan vuodesta joka peti on buukattu viikoiksi eteepäin. Telttakonsepti lienee hiukan harhaanjohtava. Kanvaasin alla kyllä, mutta kaikilla mukavuuksilla ja täydellä hoidolla - creme de la creme. 

Meidän porukalle on kolme telttaa varattu, ja tarkoituksena olisi löytää leirille ennen pimeää tänään eli suoraan dinnerille. Aamusta lähdetään safarille koko päiväksi, mukana leirin kokin askartelema kenttälounas, jonka kyytipojaksi valittiin itse hyvät viinit. Sama sunnuntaina.  Näillä tunnelmilla siis tämä viikonloppu. 

Tässä muutama makupala edellisiltä Maran reissuilta, and more to follow. 
Eli näillä puheilla linjat suljetaan nyt, ja reissu alkakoon. 

Aurinkoiloa kaikille!


Comments

  1. Anu9 August 2013 at 13:27

    Voi huokaus, ollapa mukana tuolla! Mahtavaa reissua!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 13:27

      Huh, nyt reissusta kotiutuneena, ja ei tiedä miten näistä kuvist saisi jotain tolkkua... sitä menee hiukan sikinsokin siellä savannilla, kun olisi niin paljon sitä kuvattavaa;) Mutta eiköhän tämä tästä;)

      Delete
  2. Marru9 August 2013 at 13:48

    Tv:n äärellä vaan puuttuu se oikea tunnelma, joten nauttikaa ja oikein onnistunutta reissua!
    Niin ja, kyl sellanen blogiystävien tapaaminen pitäisi olla siellä... pikkasen erilaisemmissa maisemissa :D Eiköhän jostain joku lähtis naislaumaa sponsoroimaan ja kuskaamaan ;D - No ei vaiskaan, ihanaa viikonloppua!!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 13:29

      Hei, just niin, telkkarista näkee kyllä, mutta ei mikään voita sitä-oikeaa-fiilistä paikan päällä. Ja kuule ajatus niistä blogitärskyistä Nairobista on saanut tuulta alleen ihan kunnolla. Pitäiskö laittaa hihat heilumaan;)

      Delete
    2. Pepi13 August 2013 at 07:59

      Pitäis.... :D

      Delete
  3. Riina9 August 2013 at 13:49

    Ooo, aivan mahtavaa! Minulle tuli kylmiä väreitä jo pelkästään mielikuvista! :) Vaikka uskon kyllä, että monesti kotisohvalla tv:n kautta saisi lähemmän kuvan. Olen sen todennut monesti Pariisin massatapahtumissa jokun niskaa/selkää tuijotellessani. ;) Mutta kun on paikan päällä, pääsee myös nauttimaan siitä ilmassa leijailevasta Suuresta Urheilujuhlan Tunnusta. ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 13:32

      Ihan totta turiset... ja pitää muistaa itsekin katsella ympärilleen ihan aidosti, eikä aina vaan linssin läpi. Ja saatiin kyllä koettua sitä urheilujuhlaa ihan tonnitolkulla, nyt yrittelen lajitella kuvia, jotta niistä saisi jonkinsortin kollaasin koottua;)

      Delete
  4. Pepi9 August 2013 at 13:57

    This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
  5. Pepi9 August 2013 at 13:58

    Marrulla oli loistava idea :D
    Me muutkin halutaan sinne :D

    Have fun!
    Toivottavasti saat hyviä kuvia meille (taas) kamalan kateellisille!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 13:36

      Ihan pää pyörällä kaikista kuvista, ja kokeilen saada jotain tolkkua ihan postaustakin mielessä pitäen. Marrun idea on ihan pop - tilaa on ja puhumista taatusti piisaisi;)

      Delete
  6. Rouva Kivitikka9 August 2013 at 14:00

    Aika ruhtinaalliselta näyttää!
    Pitäkäähän hauskaa ;-D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 13:37

      Kiitos Rouva, perästä kuuluu, tuota pikaa;)

      Delete
  7. Kalamuija ja lappilifestyle9 August 2013 at 15:25

    Hitsi kun pääsis tuollasella retkelle:) Oltiin yhdissä juhlissa pari vkoa sitten. Siellä yksi pariskunta kertoi, että he tekivät häämatkan Afrikkaan. Viikko kaupungissa, viikko savannilla ja viikko biitsillä. Savanni oli ollut paras osa tota reissua, mutta voimia vievä. Sen jälkeen kuulemma tarvii viikon biitsiloman kun on viikon verran joutunut heräämään aamuyöllä jne. Mutta joskus vielä minäkin:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 13:39

      Näinhän sen on, kyllä on aina uupunutta väkeä reissun jälkeen - sitä ollaan jo savannilla samaan aikaan auringonnousun kanssa, ihan iltaan asti. Mutta ihan joka hetken väärtti, usko pois! ;)

      Delete
  8. Anne-Li9 August 2013 at 15:39

    Ihanaa kun jaat tämän kaiken meidän muiden kanssa, hyvää matkaa:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 13:40

      Voi kun mukavaa, että teitä kiinnostuneita piisaa;) Safaribriiffi on tekeillä, ihan tuota pikaa!

      Delete
  9. Beatris9 August 2013 at 15:46

    Wow, upealta näyttää! Tuo pitäisi päästä kokemaan itsekin. Oikein hauskaa reissua! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 13:44

      Kiitos kaunis, reissu oli huima - niin kuin yleensä aina;)

      Delete
  10. Hannele Ruusukummusta9 August 2013 at 17:01

    Pääsisinpäs mukaan...:)
    Oikein ihanaa reissua teille!

    ReplyDelete
  11. Mari9 August 2013 at 17:17

    Piti tulla kertomaan. Löysin blogisi juuri äskettäin. Olen lukenut vanhat postaukset. Itkenyt luvattoman paljon. Kirjoituksissasi on jotain niin koskettavan aitoa ja rauhoittavaa, onnellista.
    Ihana perhe, ihana koti, ihana arki - jalat maassa ja tukka hyvin :D
    Kiitos täydestä sydämestäni, että olet kirjannut ylös näitä taitavia tekstejä ja tallettanut kauniita kuvia!
    Jään kuulolle.
    <3 terveisiä siis Turun seudulta

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 18:19

      Tuli ihan kylmät väreet ja piti lukaista kommenttisi moneen kertaan. Kiitos ihan sydämen pohjasta, ja on se aina yhtä huimaa kuulla, että näinä lirutuksiani luetaan ja että niistä vielä tykätäänkin;), Turussa varsinkin! Ihanaa! Ja terkut sinne kotikunnaille xxx

      Delete
  12. Vivi Vinna9 August 2013 at 19:39

    Näyttääpäs mielenkiintoiselta. En ole aikaisemmin ollut mitenkään erityisen innokas matkaamaan Afrikkaan, mutta näitä kuviahan katsellessa voin melkein kuulla viidakkorumpujen kutsuvan minua. ;) Vivi Vinna

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 18:20

      Varoittelen vaan, että kerran kun jalkansa näihin maisemiin laskee - niin loukkuun ja koukkuun jää. Afrikka on ihan pop;)

      Delete
  13. Erja / Ihmeidentekijät9 August 2013 at 20:38

    Upeita elämyksiä teille!
    Jään odottelemaan kuvia ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 18:20

      Heippa Erja, tässä yrittelen juuri järjestellä jonkinsortin kollaasia postattavaksi. Saas nähdä, mitä saan aikaiseksi, mutta usko pois että keikka oli ihan super!

      Delete
  14. Hanna/ Pastellimaja9 August 2013 at 22:47

    Mieletöntä! Täällä kotisuomen arkiaherruksessa pääsee kyllä lahjakkaasti välillä unohtamaan kaikki maailman ihmeet. Ja nyt jäin miettimään, että miten noille ketarat kohti taivasta köllöttäville eläimille käy? Pääseehän ne vielä pystyyn :)?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 18:23

      Sitä melkein unohtaa täälläkin silloin tällöin, että miten huimat ne savannit oikeastaan ovatkaan...ja kuule, eivät taida nuo raadot enää ylös päästä. Oli tälläkin kertaa virta vienyt taas monen monta gnu-rukkaa, mutta krokotiileillä oli tietysti onnenpäivä. Sitä se luonto on!

      Delete
  15. Ellis9 August 2013 at 23:04

    Oi ja voi... kuulostaa niin mahtavalta retkenne, puhumattakaan ihanasta kanvaasin alla olevasta täysihoidosta :D
    Hyppäisin matkalaukkuun tai kattotelineelle mukaan, jos voisin... lohtuna sentään se, että tästä reissusta kuullaan pian :)

    Kaunista ja onnekasta elämystä toivotellen... :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 18:24

      Voih kiitos, yritän täällä sinnitellä kuvia ja juttuja jakoon, jospa jo illaan mittaan aika antaisi myöden;)

      Delete
  16. Arkimamma9 August 2013 at 23:30

    Niin uskomattoman kauniita kuvia - taas! Odottelen täälläkin tämän reissun satoa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 18:24

      Kiitos kommentista kiitos! Ja juu, tulossa, tulossa;)

      Delete
  17. Lady of The Mess9 August 2013 at 23:38

    Taas kun lukee juttuasi ja kuvia katselee, täytyy vain sanoa että voih! Ja Marrun ideassa on kyllä sitä itua - nyt vaan sponsoritahot, huhuu - täältä olisi Suomesta lähdössä lauma bloggarieukkoja safarille tapaamaan kolleegaa!
    Hienoa reissua teille, koko porukalle♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 18:26

      Huhuu, tänne vaan, tänne vaan. Tosin taitaisipa villiluonto kaikota kukkuloiden toiselle puolen, jos meikäläisten pulinapatapoppoo tupsahtaisi paikalle. Kannattaa kuitenkin kokeilla. Piste. ;)

      Delete
  18. Päivi Peltotien päästä9 August 2013 at 23:41

    Mahtavaa, me lukijatkin päästään taas savanniretkelle!
    Näitä sun juttuja on niin kiva lukea jo siksikin, että samalla oppii paljon uutta.
    Tunnelmasta, kauniista kuvista jne. puhumattakaan : )
    Sitten kun reissun jälkeen ehdit, niin kodin värihaaste odottaa blogissani : )

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 18:27

      Päivi, kiitos ja nyt kun olen vihdoin taas linjoilla, niin käynpä nappaamassa haasteen oikein ilomielin! Kiva kun muistit!

      Delete
  19. annu10 August 2013 at 14:36

    Voi miten hienoa!!! Ihanaa, kun pääsette katsomaan tuollaista spektaakkelia ihan luonnossa.
    Heh, mun ainoat tuon tyyppiset kokemukset on lapsena Hornborgarsjöön pelloilla kurkien joka keväinen tarkkailu ;)
    Ja täälläkin olisi yks ihan yli-into savanniblogitapaamisen kannattaja :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 18:32

      Pitää laittaa sponsorihakuset ylle ja sitten kaikille samanlainen teeppari safarille, sponsorilogoilla tietty;)Jes Jes!

      Delete
  20. Eliza.V10 August 2013 at 21:07

    Upeaa luonnon näytelmää ja te vielä livenä näkemään ! Kiitos ihanista kuvista jälleen :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 18:32

      Kiitos totta kai, ja lisää tuppaa tuota pikaa;)

      Delete
  21. Päivi Lemström11 August 2013 at 00:49

    Uskomattoman jännittävää minusta...tuonne telttahotelliin kyllä mieluusti haluaisin, on kuin jostakin elokuvasta, upea!
    XX

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 18:33

      Laittakaapa safarisuunnitelmat mietintämyssyyn hautumaan;)

      Delete
  22. NJ11 August 2013 at 00:53

    Nautinnollista matkaa! Laita meille sitten taas kuvia!

    ReplyDelete
  23. Anonymous11 August 2013 at 05:06

    Olen lukenut blogiasi jo jonkin aikaa, Turun tyttö ja ulkosuomalainen itsekin. On valtavan suuri ilo lukea hurjista seikkailuistanne ja matkoistanne, myös tuntemuksistasi niin kaukana koto-Suomesta - ja voi miten upeita kuvia! Arki täällä Chicagon laitamilla vähän toista kuin teillä siellä, mutta myös täällä poden ikuista koti-ikävää kuitenkin elämästä vieraalla maalla nauttien - eli elämää jossain kahden mantereen välillä. Kiitos hienosta ja mielenkiintoisesta blogista!

    Seuravaa postausta odotellen

    Tiina

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaana Mioch12 August 2013 at 18:31

      Voih, kiva kuulla Turun ´tutusta´, ulkosuomalaisena samassa jamassa iloineen ja ikävineen;)... niinpä se on, että kerran turkulainen niin aina turkulainen. Mutta onhan tässä muilla mailla elossa myös ihanat puolensa, näissä safareissa nyt varsinkin. Kiva kun tykkäät, ja kiitos kommentista! Isot terkut sinne vallan kauas!

      Delete

Post a Comment

Popular Posts