Namaste


Monen päivän valonjuhlat päättyivät maanantaiseen hindujen uuteen vuoteen. 
Meidän Nairobin koti on näppärästi juuri puolessa matkassa moskeijaan toisella suunnalla ja hindutemppeliin toisella, joten saadaan osaksemme minareettien aamurukoukset ja hinduseremonioiden ilotulitukset. Viime päivät on nautittu niistä jälkimmäisistä. Paitsi koirat.

Päätettiin lähteä temppelille nuuskimaan ilmaa, suitsukkeita ja kuuntelemaan rumpuja, ihan silkasta uteliaisuudesta – ja hiukan myös yleissivistystä tenaville tietysti. Kuviteltiin sulautuvamme juhlajoukkoon, mutta meidän blondi seurakunta ei jäänyt huomaamatta. Sellainen syötävän komea nuori hindumunkki otti meidät siipiensä suojaan, ja kertoi meille kaiken uskostaan ja elostaan; neljästäsadastaviidestäkymmenestä perunareseptistä selibaattiin. Huoh:) 
No, lapset saivat auttaa munkkeja vesirukouksissa ja oltiin koko porukalla mukana illan temppeliseremonioissa. Kannattaa siis tutustua naapureihin, yletöntä ystävällisyyttä ja ilon julistusta. Tuli hyvä mieli. 

Sen mielen siivittäminä piipahdettiin intiaanikujilla asiaankuuluvilla ostoksilla. Sesongin mukaisesti kaupan oli ennen kaikkea kynttilöitä ja suitsukkeita. Mukaan löysin pikkuruisia savikippoja, joiden käyttötarkoitus tai symboliikka ei sano yhtään mitään, mutta kovasti ovat suloisia. Kynttilänjaloiksi joutivat. 

Tunnelmat jatkuu aina vaan, on polteltu kynttilöitä oikein urakalla ja haettu mielenrauhaa koti-iltoina. Ja syöty kasviksia;) 
Siis paistettuja punaisia tomaatteja, mun iänikuinen intohimoni. 

Virtuaalipuoli on ollut hiukan hunnigolla, mutta tilanne korjaantunee ihan tuota pikaa. Olen kovasti iloinen parista mainiosta haasteestakin, joita lähden tässä pohtimaan. Ja uudet lukijat antavat aina kananlihan. Kiitos. 

Gnite, love and peace. 

Jaana

Comments

  1. Teillä on elämä ollut yhtä juhlaa ;) Kiitos taas väriterapiasta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nyt on onneksi edessä jokseenkin mitäänsanomaton viikonloppu... Ajattelin hyrrätä kotosalla, kunhan sinne asti pääsen täältä kaupungin pölyistä. Superviikonloppua myös sinne!

      Delete
  2. Meilläkin on juhlittu intialaisittain, intialainen työkaveri päätti laittaa lounasta koko työporukalle. Hyvää papuchiliä ja jälkkäriksi kardemumman makuista halva-tyyppistä kakkua. Muistatko, kun koulusta karattiin lähimarkettiin ostamaan halvapaketti?? Halaukset <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä en kestä, nyt kun sen sanoit, niin totta kai muistan. Miten ihmeessä me halvaan retkahdettiin;)? Viekäkin muistan sen paketin kamelinkuvilla ja rapisevalla paperilla. Oih! Ihanat viikonloput!

      Delete
    2. Ja koko paketti pistettiin menemään - kahdestaan!! Hyvää viikon alkua.

      Delete
  3. Kuvissasi on kertakaikkiaan ihana tunnelma. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vaikka joskus sitä ihan tosissaan toivisi sellaista sinistä väritöntä kuulautta, mutta jotenkin ei vain onnistu näillä leveysasteilla;)

      Delete
  4. Ihan jo luulin olevani Intiassa. Haluaisin joskus istua Taj Mahalin portailla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja itse tahtoisin sinne uudestaan;) Taj Mahal on huikea, mutta niin on myös tarina sen takana, huoh;)

      Delete
  5. Kaunista, kaunista ja jälleen upea tarina kulttuurien kohtaamisesta!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kulttuurien sekamelskaa, sitähän tämä Nairobi on parhaimmillaan. Rikkaushan se on, tenavat juhlivat ihan suvereenisti joulut, diwalit, hanukat ja paastonpäätöt. Suloista.

      Delete
  6. Joku tuossa hindulaisuudessa ja Intiassa kiehtoo. Mystistä. Ja noihin kippoihin ihastuin tietysti!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja hindulaisuuden viehättävyys on sen kokonaisvaltaisuus - se on enemmänkin elämäntapa kuin uskonto... ja kun saatiin kuunnella tapoja ja uskomuksia, niin kyllä heräsi mielenkiinto vaikka oppia hiukan lisääkin! Ja kipot on ihanat. Pikkuruisia.

      Delete
  7. Hah! Hyvältä kuullostaa...paitsi selibaatti ;) Take care!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No niinpä, ihan samaa mietin minäkin - en ääneen kuitenkaan;)

      Delete
  8. Niin ihania kuvia taas!!!! Milla ohjelmalla kasittelet kuvasi?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, kiitos, kiitos. Mun kuvankäsittelyt on hiukan sikinsokin.. ja käytän paria ohjelmaa. Kuvien lajitteluun ja ihan perustuunailuun värien ja kirkkauksien kanssa käytän Zoner Photo Studiota. Joka on muuten mulle jotenkin sopiva ja helppo - on siinä filttereitäkin, jos niistä tykkää ja ehtii;). Mun lemppari filttereihin on kuitenkin PhotoScape, ja sitten jos oikein leikitellä tahtoo niin Picmonkey on pop. Että sellaisia. Mun ehdoton haasteeni on kuitenkin oppia rajoittamaan otettujen kuvien määrää, sillä niiden karsiminen ja tsiikailu on ihan pohjaton homma... vaikkakin vallan mukavaa, jos sattuu hyvät valot;)

      Delete
  9. Teillä kyllä hienosti kulttuurit kohtaa <3
    Leppoisaa viikonloppua sinne lämpöön!

    Kirsi

    ReplyDelete
  10. You ca almost smell the incense from these photos. Love the temples and the culture. Have a fun weekend

    ReplyDelete
  11. Tuoksut, paistettujen tomaattien maku... tulivat ihan tänne asti :) Yhdyn näihin moniin kiitoksiin ihanista postauksista ja kuvien lämmöstä ja tunnelmasta. Ovat niin enemmän kuin tervetulleita tänne marraskuun pimeyteen.
    Kiirettä pukkaa täällä arjen ja lähestyvien kässämessujen kanssa, mutta nämä kuvat ja jutut ehtii aina käydä nautiskelemassa <3
    Puss & kram sinnekin !

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Ellis, mutta onneksi marraskuu on tänä vuonna näyttänyt sen paremman puolensa, eikö? Ja jouluakin saa alkaa jo rakentelemaan. Nämä on näitä aikoja, kun täällä päässä iskee aivan armoton koti-ikävä. Puss & Kram double back!

      Delete

Post a Comment

Popular Posts