Tuesday, 26 February 2013

Pöytä yhdelle


Lounastauko. Kun pitää pitkistä duunipäivistä repiä jotain riemua, niin ehkä se on se lounastauko;) 

Suomalaiselle nälälle täkäläinen lounastaminen on edelleenkin hiukan kummallista. Ensinnäkin lounastauko on varsin myöhään ja toisaalta sangen monimutkainen operaatio. Sellaista kotimaista kello yhdentoista napakkaa täsmälounastamista on turha täältä hakea - aamupäivisin on linjat kuumina, kun syynätään lounasseuraa ja -ravintolaa, ja kahden korvilla onkin sitten a la carte listat puntarissa. Vaikka ravintolarepertuaari toimiston liepeillä on kasvava, niin mukavaa pikaruokailua on turha etsiä. 

Itse olen ollut aina huono lähtemään mukaan näihin yhteisiin lounasrituaaleihin. Joko kiire - tai lähtemisen laiskuus - pitää lounaan purkkiruokailuna toimistolla netti-iltistä selaillen, tai sitten  livahdan kotipihalle nauttimaan harvinaisesta hiljaisesta hetkestä. Just niinkuin tänään. Byroolta matkaa kotiportille on muutama minuutti, ja on se aika autuasta istua hetki pihapuun alla omissa ajatuksissa kaiken kiireen keskellä. Ei siinä tarvitse edes kauaa nököttää, kun taas virta kulkee. Tai sitten on ihan reporankana naistenlehti sylissä, with hiki ja uni:) 

Anyways, tänään olin terhakkaana ja räpsin tilaanteesta kuvia. Takapihan perukoilla, siinä studion edustalla. 

Muna-mansikka-salaattia;) - ja maistuu muuten paremmalta kuin kuulostaa. 

Valoa ja aurinkoa!

35 comments:

  1. Vaihtaisin koska tahansa alakerran ankean työpaikkaruokalan hälisevän lounaan noihin kuvaamiiisi maisemiin :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nyt sait kyllä kuulostamaan sen alakerran ruokalan aika ankeelta;) Mutta hei, suomalainen kesälounasbreikkihän on ihana!

      Delete
  2. Kieltämättä ei kuulosta eikä näytä ollenkaan hullummalta! Kaipaan tuota lämpöä yli kaiken, täällä onneksi sentään valo alkaa taas lisääntyä :-)

    ReplyDelete
  3. Lunch is my favourite meal of the day. I love the roses in the vase

    ReplyDelete
    Replies
    1. Roses are just too nice here;) Enjoy the rest of the week! x

      Delete
  4. Kuulostaa sangen naivilta, mutta rakastan näitä kuvia, värejä ja persoonallisuutta, ovat todellisia hyvän mielen lähteitä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eipä kuulosta yhtään naivilta, Sarppu, ihanaltapas;) Mutta ihan tosi, kiva jos tykkäät!

      Delete
  5. Onpas sulla aurinkoisen ihana lounaspaikka! Ruusujen kera!
    Salaatti kuulostaa hauskalta, pitäisikin kokeilla : )

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sellaista sikinsokinsalaattia, mutta auringon alla on aina kiva lounastaa...

      Delete
  6. Yhdyn kyllä täysin Sarpun kommenttiin - näistä kuvista saa energiaa. Jotain samaakin löysin lounashetkestäsi - itsekään en mielelläni lähde työkaverien kanssa lähilounaspaikkaan - menee liian paljon työjutuiksi. Mieluummin kävelen lounastauolla Turun keskustaan ja syön siellä tai sitten sen kävelylenkin päätteeksi syön jotain työpaikkamme sosiaalitilassa - yleensä siellä on jo silloin rauhallistakin;) Tarvitsen sen oman hetkeni - ja kävelylenkin - keskellä työpäivää. Mutta myöntää täytyy, että tuollaisissa maisemissa saattaisivat ne minunkin eväspöperöni maistua huomattavasti paremmilta;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Lounastunti Turussa Aurajoen varrella on se seitsemäs taivas. Piste. Nauti ja terkkuja sinne vallan kovasti!

      Delete
    2. Nautin täysillä. Jopa talviaikaan. Työpaikkani on ihan Tuomiokirkon vieressä ja mielestäni se on maailman kaunein työympäristö. Piste. Terkut otettu vastaan;)

      Delete
  7. Mä olen kade tosta sun kukkamahdollisuudesta:) Täällä saa yhdestä kimpusta (joka kuolee parissa päivässä) pulittaa saman hinnan kun sä maksat noista lukuisista puskista!
    Kuulostaapa hankalalta toi maan tapa lounastaa.
    Täällä Norjassakin on tosi erilainen lounaskulttuuri kuin Suomessa. Ihmisillä (niin koulussa kuin työpaikoillakin) on matpakket mukana eli laatikko jossa on leipiä. Niitä kuivia leipiä sitten syödään pitkin päivää. Kunnon lounastaukoa ei monissa paikoissa edes ole. Eikä lämpimästä lounaasta ole kuultukaan.
    Mulla on ikävä mun liikkuvaa työtä Suomessa. Sopivan välin tullessa oli ihana miettiä missä syö lounaansa. Parhaassa tapauksessa tehdä kaverin kanssa luonastreffit johonkin helsinkiläiseen kahvilaan:) I miss it!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kukat on täällä sellaista arjen luksusta, kimpputolkulla puoli-ilmaiseksi;) Niinpä, ne lounaskulttuurit, siellä sun täällä. Mukavaa loppuviikkoa!

      Delete
  8. Ihan parhaan lounaspaikan olet löytänyt!
    Ja tosi kauniit tuolit, kelpais mullekin!

    ReplyDelete
  9. Oih... ja vielä monta kertaa... oih! Aivan ihana paikka käydä lounaalla ja viihtyyhän tuolla varmasti muutenkin!!! Kiitos, että jaoit nämä(kin) ihanat kuvat meille :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tälläisia arjen pikkuvalopilkahduksia - arvaas vaan kun sadekausi alkaa, niin sittenpähän ei auringosta näy pilkahdustakaan;)

      Delete
  10. Mä en kestä näitä sun kuvia, niin ihania, kauniita ja houkuttelevia. Mä muutan teille!

    ReplyDelete
  11. Voisin just nyt lähteä sinne, vaikka Turussakin paistaa ihana kevät aurinko !
    Värit hivelee silmää :)

    ReplyDelete
  12. Kylla kelpaa tuossa lounastaa, Turkissakin lounaskulttuuri on sellaista etta aina tilataan tai syödaan ulkona, aamupva mietitaan mita, missa ja kenen kanssa, suomalaista joka tuo kotoan pöperöa katellaan vahan saalien eika oikein ymmarreta sita etta on kiva viettaa joskus lounaria yksin ja rauhassa, kulttuurieroja niinpa niin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Just niin, duunissa on kiirettä ja hulinaa, niin onneksi joskus on se rauhallinenkin hetki - vaikkakin sitten lounastunti.

      Delete
  13. Kaikki me lukijasi täällä huokailemme tuon kauneuden ja värikylläisyyden perään...
    Xx

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi Päivi, omia kuviasi huokailen ihan joka ikinen päivä!

      Delete
  14. Täällä on menty pää kolmantena jalkana, töissä ja kotonakin...Toi hetkesi puun alla näyttää ihanan rauhalliselta, purkkiruoka kyllä kuulosti tutummalta :) Mutta täytyy tunnustaa, viime viikkoina oon 2 kertaa istunut 7 tuntia !!! lounaalla, ihanassa naisseurassa, oikein voimakkaassa sellaisessa :)

    Halaus sinne kesään! Paas kattoo mun tapaaminen Turussa-postaus, uusia juttuja Auran rannoilla :)

    ReplyDelete
  15. Kuulostaa tutulta... Ma en voi ymmartaa, miksi lounasaika on niin myohaan. Samoin kiroan sita, etta nopea syominen on mahdotonta (paitsi jos menee paikallisravintolaan - mutta kun ma en pysty syomaan maissipuuroa joka paiva...). Mulla ikava kylla kotilounas on mahdoton yhtalo liikenteen kanssa, ehtisin kylla kotiin, mutta en syoda enka takaisin, joten siita voin vaan haaveilla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Samat siellä kun täällä. Onneksi asun ihan byroon vieressä, onneksi onneksi;)

      Delete
  16. Voi, mitä ihanaa silmänruokaa nää kuvat tunnelmineen ja väreineen... :)

    ReplyDelete
  17. Mukavaa , kun pistäydyit blogissani.
    Heti tulin vastavierailulle ja minkä ihana blogi täältä löytyikään.....tykkään kauniista kuvistasi ja lukijaksesi kirjauduin...:)

    ReplyDelete