Saturday, 18 May 2013

Talismaanit


Onnenesine. Onnenkantamoinen. Ja kissa on vain rekvisiittaa.

Sain Elsalta lahjaksi kaunistakin kauniimman saviprintin kaulalle. Itsetehty, tarkasti askarreltu, ajan kanssa väsätty, mutta kuitenkin ihan vain ohimennen äidille annettu. Tai muka ohimennen. On niin Elsan tapaista vähätellä omia juttujaan, olkiaan kohotellen, mutta kuitenkin niin tarkasti tilanteita tarkkaillen ja niitä itseensä imien, miettien. Tämä koru on juuri niitä juttuja. Sain sen ilman seremonioita, mutta mikä hiljainen riemu on tytössä kun tykkään korusta niin vimmatusti. 

Siskonsa on taas niin toista maata... suurta draamaa saisi aikaan vaikka tyhjästä. Päivittäin itseasiassa;) Siinä kun Elsa pohtii suuria linjoja enimmäkseen itsekseen, niin Anja kylpee suloisen turhanpäiväisissä yksityiskohdissa ja yleensä onnistuu keräämään (vaatimaan;) vielä yleisönkin moiselle, onneksi huumorilla ja räväkällä riemulla. Taivaallisen ihania pikkunaisia molemmat. Niin visusti samasta puusta veistettyjä, samaan perheeseen luotuja, kaksosiksi tarkoitettu, vaikka luonteiltaan kuin yö ja päivä, ja juuriltaan maailmaan eri ääristä. Kun kymmenen vuotta sitten syntyi pikkuprinsessa Turun kotoiseen kortteliin, niin prikulleen samaan aikaan toinen elämä alkoi Nairobin syvässä slummissa tähdettömän taivaan alla.  

Luojan kiitos kohtalosta. Siitä, joka jonkinmoisen monimutkaisen kaavan kautta avitti asioita ja antoi palasten loksahtaa paikoilleen juuri niinkuin pitikin. Ja tässä kehrätään, onnenmyyrä-äitinä monelle. Ja niille kahdelle taikatytölle totta kai. 

Ja jottei Anja jäisi huomiosta siskon varjoon tässä koruepisodissa, niin salaiset askartelusuhinat ovat huipussaan. Taidanpa saada toisenkin korun. Fanfaareilla tietenkin;)

Tulipahan tyttötarinaa. Ja pojista vasta jutun juurta piisaisikin. Toiseen kertaan.

Mutta nyt pitää saada kaikki irti viime päivien kohuista ja tsuumata linjoille kuulemaan euroviisut. Eikö?

Love, Peace and Marry me!




12 comments:

  1. Waude mikä koru! Sopii niin hyvin nahkarotsin kanssa!
    Mahtavaa kuinka erilaisia lapset ovat! Toisaalta taas täydentävät toisiaan juuri noin :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä, muksut <3 ja voi ei, ihan muuten näyttää nahkarotsilta, mutta on valitettavasti vain ihan normibleiseri... joka sattuu kimaltelemaan auringossa nahan lailla. Hih.

      Delete
  2. Ihana koru! Tunnistan oikein hyvin tuon hiljaisen riemun... meilläkin asuu yksi sellaisen taitaja.
    Tosiaan, tänään Marry me! Kivaa euroviisuiltaa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin ne viisuilut taas livahti ohi suun suurimmaksi osaksi:)

      Delete
  3. Upea koru! Ja vielä upeammaksi sen tekee se, että se on itse varta vasten sinulle tehty.
    Kuinka voikin olla tytöt erilaisia, samoistakin geeneistä tehdyt, tänään taas riemulla viettänyt päivän kolmen rakkaan ja ah, niin kovin, kovin erilaisen rinsessan seurassa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin erilaisia, mutta perusarvoiltaan kuitenkin ihan samaa peruetta... onneksi:) mukavaa pyhäiltaa sinne!

      Delete
  4. Aivan ihana koru!!
    Kovasti voikin olla saman´perheen erilaisia...:)

    ReplyDelete
  5. Oih, kuinka kaunis ja sopii sinulle :) Voi sitä rakkauden määrää jota tuo talismaani pitää sisällään .Se tuo varmaan onnea sinulle , onnenpekka
    ja ihanaa viikonloppua sinne kauas,- täältä juuri kesään heränneestä suomesta

    ReplyDelete
  6. Tervehdys uudelta lukijalta! Pitänee joku päivä tutkia tarkemmin blogiasi! Itselläni on vain yksi poika ja yksi tyttö, mutta niin erilaisia - tosin jo aikuisia. Poika on avoin maailmojasyleilevä visionääri ja humanisti, mutta peukalo keskellä kämmentä syntynyt ("so a renaissance man" kuten hän itse itseään kuvaa), ja tyttö epävarma, mutta taiteellinen käytönnön ihminen, joka pitää sisimpänsä pitkälti omana tietonaan ja avatuu vasta kun on itse valmis. Monta kertaa tuntuu, että roolit ovat menneet ainakin osittain sekaisin.

    ReplyDelete
  7. Ihanasti kuvailtu molemmat tytöt. On se vaan niin älytön rikkaus, että on olemassa niin erilaisia yksilöitä, jotka yhdessä muodostavat sen oman rakkaan perheen :).
    Ja koru on todellakin hieno.

    ReplyDelete
  8. Kaunis koru ja miten arvokkaaksi se muuttuukaan tekijänsä ansiosta...upeaa. On rikkaus, että lapset ovat erilaisia :-))
    Täällä tuijotan juuri euroviisuja, suurin osa kyllä muita kun ''viisuja'',reipasta menoa... varpaatkin pystyssä meidän DING DONG-laululle.
    XX

    ReplyDelete
  9. Hieno talismaani! Mä sain kukkarintaneulan, itse tehty sekin. Ja tarkan selostuksen, miksi palaset ovat juuri sellaiset kuin ovat..Ihanat tytöt - ja pojat! Ei nyt mennyt ihan putkeen viisut eikä jääkiekko, mutta kesä nyt on kumminkin! Mukavaa viikkoa!

    ReplyDelete