Saturday, 27 February 2016

Mama told us we are good kids




Musiikkimuisti toimii toisinaan kuin hajumuisti – sitä tuttua nostalgiaa, kun lehahdukset Opiumia muistuttaa omista pikkupissisajoista ja äidin kylppärinkaapista, tai kun Anais Anais vie silmänräpäyksessa kouluvuosiin ja sikäläisiin suloisiin sydämentykytyksiin;). 

No, just juteltiin, että useilla meidän retkillä on oma tunnari – just joku sellainen biisi, jota soitellaan taukoamatta autossa, teltassa, biitsillä, mihin ikinä se silloinen safari meitä viekään. Näistä korvamadoista tulee parhaita matkamuistoja. Niin kävi nytkin. Tämän viikon rytmit on meille antanut tanskalainen nukkaposki Lukas Graham. Jokseenkin tuttua populaaripoppia, mutta ihan parasta näihin tunnelmiin.

Lukas lauloi taas koko illan eilen, kun pideltiin ukkosta kotioloissa. Lapset saunoi, ui, Lukas lauloi, me isommat tuijoteltiin sinisen synkkää taivasta ja satumaista kultarantua Välimeren horisontissa. Lukas lauloi. Tehtiin lampaanviulu uunissa ja tilattiin intialaiset ihanuudet kyytipojiksi, kotiinkuljetettuina. Korkattiin skumppa, lisää limpparia, kynttilät lepattaen ja villasukat reisiin asti. Laulettiin mukana, kainaloitiin ja annettiin illan valua yöksi, hissunkissun huomaamatta. 

Mama said that it was quite alright. 


7 comments:

  1. Kiitos biisivinkistä! Tarttuva.
    Blacklististä mulle on tarttunut Tom Odell: Can't pretend...
    Musiikki on parasta.

    ReplyDelete
  2. Ihanaa tekemisen meininkiä kuvissa! Kyllähän niitä musiikkimuistoja on matkanvarrelta kertynyt. Eniten mulle on jäänyt mieleen 1985 Live Aid ja muusikoiden yhteinen We Are the World, joka tehtiin Etiopian nälänhädän vaikutuksista. Olimme juuri silloin kaverini kanssa kolme kuukautta Keniassa ja Kitalen liepeillä, Kapengurian rinteillä lyhytaaltoradiosta kuunneltiin musiikkia. Tämä laulu soi tosi paljon ja me olimme ikäänkuin paikan päällä. Oli sitä nälänhätää Kenian puolellakin ja veimme muutaman kerran viljasäkkejä asukkaille Turkanajärven ympäristöön. Oi aikoja, oi muistoja!

    ReplyDelete
  3. Blogissasi on aivan mahtavia kuvia joka kerta. Kuvien vuoksi tätä seuraankin, tekstien tyylilajiin en ole päässyt oikein sisään. Mutta kiitos upeista kuvista!

    ReplyDelete
  4. Kyllä lomailu perheen kanssa on ihanaa. Pyykkivuori loman jälkeen ei niinkään, mutta näillä taas jaksaa! Ihanat maisemat teillä!

    ReplyDelete
  5. Kiitos, että olet taas palannut maisemiin! Blogisi on niin ihanan värikäs ja sulla on hieno tyyli kirjoittaa. Iän tuoma kokemus tuo omaa syvyyttään teksteihin. Aloin seuraamaan blogiasi pari vuotta sitten ja olin todella haikeana, kun ilmoitit harkitsevasi blogin lopettamista. Blogiasi tarvitaan jotta me toiset jaksetaan arjessamme:)

    ReplyDelete
  6. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
  7. Oih ja voih. Löysin vasta nyt blogiisi.
    Lähes koko tuotanto kahlattu läpi.
    Taitavaa tekstiä, koukuttavia kuvia.
    Tutustun Asante/Turun liike. Jätti peukku up!
    Saatanpa jopa näiden tekstien innostamana
    virittelemään vähän useammin treffejä oman Nääsvillen kanssa.
    Samoin kuin pesästä lentäneille böördeille useammin yhteisiä ruokahetkiä.
    Kiitos ja kumarrus, sait liikettä sydämmmeeeeen.

    ReplyDelete