Odotellessa

Poliittinen raportaasi päiväntasaajalta jatkuu, samalla kun nautitaan iltasumppeja ruusukupista;) 

Eipä ole saatu presidenttiä ei, vielä.  Rauha on maassa, noin suunnilleen. Ja pikkulimppuja saatiin eilen loihdittua melkein sata, ihania. Lapset ovat pysyneet lukittuina kotipihaan tänäänkin, ja me muut livahdettiin töihin aamulla. Katujen ja kaupunkikuvan hiljaisuutta voisi melkein veitsellä leikata. Kadut tyhjinä, monet kaupoista kiinni, julkisliikenne seis, kansa istuu kodeissaan korvat kiinni transistoriradioissa ja odottavat. Odottavat mitä? Virallista vaalitulosta ja hämmingin lanseerausta? Voi kun ei! Kisaa johtavat kaksi ehdokasta, jotka ovat rinta rinnan tuloslaskuissa. Kumpi tahansa voittaakin, niin varmaa on, että puolella kansaa olisi syy lähteä barrikaadeille. Usko ja toivo ovat nyt sekä valtteina että koetuksella, ja vaalikliimaksi on käsillä tänä iltana tai ehkä huomenna. Ilmapiiri jännittynyt, olo hiukan hermostunut. Odottavan aika on pitkä. Joka kerta kun puhelin soi, niin niskavillat singahtavat pystyyn. Toistaiseksi suotta.

Sillä välin ruisleipä maistuu. Ruisleipä ja kunnon siivu lauantaimakkaraa mojovasti päälle. Ja kukkakahvit. Herkkujen herkkua. Mikä ei kuulu kuvaan? Kirsikkatomaatti. Siis toi tomaatin puolikas on ihan vitsi ja vain kuvien retusointia ajatellen siihen aseteltu;)

Nyt seuraavaksi kommentit. Ei uutta itärintamalta.