Animal Planet


Ei ne muistikortin tuhat kuvaa ole kylliksi kertomaan safarin koko saldoa. Nappiin meni alusta loppuun – paitsi, että Sigma-Zuumi oli vetänyt sopimuksen irti ja huomasin vasta kotona suurimman osan kuvia olevan jotenkin kökköjä ja sotkuja. Se on pieni hätä se, pääasiana oli hengitellä lakeuksien tuulia, kyynelsilmissä ihailla sitä käsittämätöntä kauneutta, koskematonta avaruutta, olla ihan nokikkain onneksi-unisten urosleijonien kanssa, tuijotella heinikossa hiippailevia gepardeja, ja raivata tietä tuhatpäisten gnulaumojen läpi. 

Me nähtiin ihan melkein kaikki mitä savannilla saattaa, oli hyeenat ja bumbat, kaikki mahdolliset gazellit ja bambit, horisonttia miljoona kilometriä ja auringonlaskut kuin marsista. Oli naarasleijonat iltametsällä, apinalaumat dyykkaamassa meidän piknikin jämiä, ja totta kai huiket norsurouvat lapsineen, seeprat raitoineen ja pokkuroivia kirahviteinejä kolistelemassa kaulojaan. Joku kumma soidinmeno ehkä. Meidän pimut pitivät elukkalistaa takapenkillä numero 2, ja taisi vain uupua piileskelevä leopardi ja niin valittettavan harvinainen sarvikuono.

Joka reissulla on aina tarinansa, siis jonkin sortin haaveri. Tällä kertaa meidän pirssistä pimahti iskunvaimentimet puolessa välissä safaria. Tosin ei ihme, sillä off-road-höykytyksessä meiltä melkein irtosi munuaiset. Mutta mitäpä ei pikkuruisesta afrikkalaisesta kyläpahasesta löytyisi. No, munuaisia ei kysytty, mutta iskunvaimentaja löydettiin. Ja mekaanikko. Saatiin pelastettua myös pikkubussillinen venäläisiä turistirouvia, jotka olivat pulahtaneet akseleitaan myöden saviliejuun. Muuten oltiin kolmisen päivää autossa ja savanneilla ihan aamusta iltaan. Ajeltiin ja ihailtiin, naposteltiin luvattoman paljon herkkuja, puhuttiin taukoamatta ja nautittiin ne kokin askartelemat kenttälounaat hitaasti ja hartaasti. Autostahan ei saa, tai kannata, tulla ulos, joten saatiin kyllä viettää varsinaista laatuaikaa rintarinnan. Melkein kuin saunassa – kylki kyljessä ja kaikilla hiki;). Eli puitiin menneet ja tulevat, laulettiinkin hiukan ja oltiin enimmäkseen isosti iloisia. Mulla meni käämit vain paristi tenavien kanssa, ihan nopsaan vaan, kunnes taas törmättiin norsulaumaan ja oli parempi olla ihan hissunkissun. Juoma- ja pissatauot savanneilla oli tietysti must, mutta vain jos oli lyhyttä ruohoa ympärillä ja  iskä tarkastanut lähimaastot kiikareilla. No lions, go ahead and pee quickly.

Leiri oli  mukava, teltoissa hyttyshuntujen alla. Messiteltassa oli tietysti turisteja maailman joka kolkalta – ja safarien jälkipuinti kylmien juomien kanssa kuuluu kuvioihin;) Tosin, se suuri ja odoteltu gnuiden joenylitys jäi meiltä näkemättä. Vähän niinkuin veikkailinkin. Ajoitus ei meitä onnannut, muutama sata sarvipäätä oli kovasti jokeen aikomassa, mutta eivät uskaltaneet. Liian monta krokotiiliä ja liian monta puolimatkaan jäänyttä raatoa joenpenkoilla pistivät malttia matkaan. Nähtiin kyllä proluontokuvaajia ja televisioryhmiä sitten senkin edessä, oltiin kaikki samalla asialla. Ja kaikki yhtä haltioissamme Masai Marasta. Sellaista suurta savannisolidaarisuutta. 

Kotiin päästiin yhtenä kappaleena, pölyisinä ja onnellisina. Hyvä reissu ja mulla sormet syyhyää jo seuraavaa - saas nähdä saanko houkuteltua miehen moiseen jo ihan tuota pikaa. 

Tässä tämä. Kuvia tuli näytille ihan liikaa, I know, mutta olisi ollut lisääkin tarjolla. Hillitsin itseni onneksi;). Itse olen huokaillen lukenut teidän ihania kommenttejanne, ja todennut samalla että lucky me. Niin monesta syystä. 

Kiitos ja iloa iltaan jokaiseen. 

Comments

  1. Jään kyllä aivan sanattomaksi tuosta teidän reissusta, taatusti reissu joka pysyisi jokaisella ikuisesti mielessä.
    Kyllä kuvasi kertovat taas niin paljon, ihana olla niiden myötä mukana <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Näissä maisemissahan on se paras Kenia ja Afrikka - eikä näissä kaupungin pölyissä, melussa ja ruuhkissa... joten siksi meidän remmi tykkää pyöriä pelloilla ja pikkupoluilla, ja saadaanpa leijonat vielä kaupan päälle;)

      Delete
  2. Ei tullut kuvia liikaa. Upeita!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hyvä, jos ei ole liikaa;) Ja kiitos kommentista!

      Delete
  3. Mielettömän ihanan näköistä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja ihan livenä vieläkin parempi, usko pois;)

      Delete
  4. Ah ja voih! Ihan kun suoraan jostain telkkaohjelmasta. Vaikeaa ymmärtää, että te olette siellä ihan oikeasti kokemassa ja näkemässä tätä!
    Olen kade.
    Fiilistä täynnä tuo kuva sinusta ja miehestäsi, ihana ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jospa sitä aina jotenkin ihastelee sellaisa mitä ei ole omilla käsillä juuri ja nyt... kun näytän täkäläisille kavereille meidän kesäiltoja ja merimaisemia koti-Suomesta, niin ne on ihan pyörryksissä kaikesta kauneudesta... noh, vaikea vertailla, kaunista siellä ja täällä. Onnenmyyriä ollaan xxx

      Delete
  5. On nämä AIVAN uskomattomia kuvia... (huokailen täällä)!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitti Marru, minä taas ihastelen sun kuviasi ihan täysillä!

      Delete
  6. Vaikeaa käsittää, että kun on itse ollut safarilla KERRAN elämässä, niin jollekin se on osa elämää. Ihan koska vain, ja ihan tuosta vain noin.
    Ja pitääkin sanoa meidän pojalle, joka puskapisulla pelkää, että joku näkee, ettei se joku ole sentään leijona.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hei, missä olit safarilla? Niin, niistä jää se safarikuume iäksi päälle;) Kerro pojalle, että meillä ei ole puskapisuja lainkaan, vaan ihan ollaan siinä auton renkaan vieressä - ja kaveri passissa niitä leijonia varten;)

      Delete
    2. Oltiin Etelä-Afrikassa, Sun Cityssä (hehe, varmaan juuri "parasta" Afrikkaa) ja puiston nimi oli Pilansberg Game Reserve. Mutta me nähtiin ne sarvikuonot! Monta ja läheltä :)

      Delete
  7. Wa...wa...wa....wawau!!!
    Siis aivan huikeita kuvia, anna tulla näitä lisää vaan!
    Mä lähden uudelle kierrokselle. Ja sitten taas uudelle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja sitten voisit tulla piipahtamaan ihan livenä;) Kivakiva kommentti. x

      Delete
    2. Jaa, että se ikuisuushaave oikein todeksi :)
      Antaas kattoo kuinka elämä kuljettaa!

      Delete
  8. Kai sää tiedät, Turun flikka, että elät mun ja aika monen muunkin unelmaa siellä. Mä tuun vielä...

    Ihan oikeesti wau! Aivan huikeat kuvat, fiilis ja spirit. Oon niin onnellinen että pidät blogia ja otat meidät mukaasi reissuun...ja arkeenkin tietysti :)

    Lähden kans uudelle kierrokselle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Moi taas! Satuin olemaan on-line kun kommentoit tuohon ylös että meidän maisemat aiheuttaa saman reaktion siellä päässä. Good point! Niin se menee, maailma on kaunis paikka kaukaa katsottuna :) Halaus sinne!

      Delete
    2. Just niin, just niin, ja pitää pitää se mielessä ja nähdä se nätti siinä ympärillä, missä ikinä lieneekään. Rutistukset takaisin tuplasti;)

      Delete
  9. voi veljet ja kaikki muut sanat!!
    ihan mieletön reissu teillä..
    minä "pissillä" kuulemma joka kilometrin jälkeen, jäin oikein miettimään, jotta mitenköhän tuosta selviytyisi :) tarttis varmaan varustautua tenalla ;))
    jos ei tuosta väri-iloittelusta saa voimia arkeen, niin sitten voi tilailla aikaa "kupittaalta" ;)
    Kiitos ja Kumarrus!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Näihin väri-iloitteluihin on helppo jäädä nalkkiin, ja ryhtyä miettimään jo seuraavaa reissua ennenkuin on arkiviikko edes puolessa;) Ja muuten, Kupittaakin on vaikka kuinka nätti;D

      Delete
  10. Sanattomaksi vetää, käsittämätöntä kauneutta. Matavia eläimiä ja ihania värejä! Tuolla varmasti, jos jossain tuntee elävänsä!

    ReplyDelete
  11. Siis vau, miten mielettömän upeita kuvia jok'ikinen! :) Ja todella ihanan eläväisesti kirjoitettu! :) Kuulostaa niin elämänmakuiselta reissulta kuin olla voi, mutta samaan aikaan utopisteselta, siis ihan kuin sadusta! ;) Vivi Vinna

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja vaikka näitä reissuja miten yrittäisi suunnitella, niin aina on mukana se yllärielementti - ja jotain yleensä aina sattuu, eikä välttämättä ihan kuin sadusta... mutta sissimieltä ja optimismiä mukaan, niin reissut ihan huikeita;)

      Delete
  12. HUIKEITA kuvia! Kiitos <3

    On mahtavaa katsella noita ja lukea teidän retkestä kun oma "lähiseuturetki" suuntautuu Espoon saaristoon :D Vähän jotain muuta :D

    Nuo kuvat kyllä saa haaveilemaan, että joskus pääsisi siellä käymään...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saaristo on ihana! Liruttelinkin jo tuossa toisessa kommentissa hetki sitten, että suomalaisen saariston upeutta ovat niin monet täällä huokailleet. Ja niinhän se on;) Mutta, mutta kyllä kantsisi harkita reissua näihinkin ihanuuksiin...

      Delete
  13. Mahtavaa! Mikä huima tunne pelkästään näin kuvia katsellen, osaan vain arvuutella mitä olisi ollut olla paikan päällä mukana retkillänne. Mitkä värit! Mitkä tunnelmat! Mikä retki!(monia huokauksia) -Anne

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! On aina yhtä hätkähdyttävää kuulla, että näistä tykätään... ihan tosi!

      Delete
  14. Ei siis yhtään kuvaa liikaa. Noita olisi voinut katsella vaikka kuinka pitkään. Voi - mulle taitaa näistä sun jutuistasi nousta Afrikkakuume - sitä tautia en aiemmin olekaan sairastanut;)
    Oikein hyvää arkeenpaluuta - vaikka ei taatusti helppoa ole tuollaisen reissun jälkeen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jes, yritänkin tässä levitellä Afrikka-kuumetta ihan tosissani... toivottavasti sain tartutettua! Terkut!

      Delete
  15. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
  16. Wau !!!! mitä kuvia jälleen kerran , kiitos siitä , että pidät tätä blogiasi :)

    ReplyDelete
  17. Voi mikä reissu...aivan mahtavat kuvat...kiitos niistä. Tuntuu, kuin olisi itsekkin ollut paikan päällä...:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. ;) saisinpa mukaan vielä ne tuulenhenkäykset, öiset savannin äänet, hajut ja tuoksut...

      Delete
  18. Vau miten ihania kuvia. Ja varmaan koettuina enemmänkin arvoisia. Afrikka-kuume nousee täällä.

    ReplyDelete
  19. Upeaa, kiitos kun jaksat jakaa nämä uskomattomat kokemukset kanssamme <3
    Ja niinkuin moni on jo kirjoittanut, ihan kun olisi itsekin päässyt mukaan :)

    T.Kirsi

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ilo on kyllä ihan omalla puolellani - on niin autuaan ihanaa laittaa kuvia ja juttuja jakoon, kun joku niistä tykkää! Kiitos!

      Delete
  20. Moiks! On kyllä makeita kuvia!! Ehkä vielä jonain päivänä saan meidän jengin houkuteltua sinne :) Aurinkoiset tiistairutistukset!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja oikein suloista koulunaloitusta myös sinne - niin me kaikki laskeudutaan takaisin arkirutiineihin siellä sun täällä.. ihan hyvä niin;) Aurinkorutistuksia takaisin roppakaupalla! x

      Delete
  21. Voi mahoton, minä täällä joukon jatkona huokailen upeista kuvista!
    Paikan päällä tunnelma on varmasti ihan speciaalia, mutta tekstin ja
    kuvien myötä sitä itsekin siirtyi hetkeksi hiljaa kurkkimaan lepääviä
    leijonia. Kiitos tästä retkestä ♥ Ja hei, todella ihana se lopussa
    oleva kuva teistä kahdesta : )

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voih, siinä viimeisessä kuvassa ollaan jo safarin loppumetreillä... mies ihan vinksallaan kaikesta ajamisesta ja sitten minä vielä tupsahdan syliin istumaan;). Reissu oli kyllä niin kiva, ja kuvat kertovat loput... mutta kyllä aina hiukan huippaa, kun ollaan ikkunat selkosen selällään pari metriä leijonalaumasta, vaikkakin nukkuvia. Huh;)

      Delete
  22. Oooo, olen sanaton! :O Kuvia olisi helposti katsonut vaikka triplasti!

    Meillä miekkonen käy säännöllisesti Afrikassa, tosin ei safariretkillä vaan työmatkoilla. Hänelle joskus mainitsin, että haluaisin safarille. Hän oli sitä mieltä, ettei Afrikka ole minua varten, kun minikokoiset torakatkin herättävät minussa jo suurta kauhua. :P Mä kyllä itse uskon, että kykenisin sopeutumaan... ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi Riina, nyt kyllä kampeat itsesi miehen mukaan ja livahdatte kaksistaan safarille. Ja kun on seura parasta, maisemat huikeita, niin siinä unohtuvat itikat ja kirput... usko pois;)

      Delete
  23. Olen aivan sanaton. Uskomattoman hienoja kuvia!
    Versus noin upeisiin kokemuksiin, niin oma elämä tuntuu pikkasen ankean kankealta ; )

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voih, kyllä ne maanantaiaamut ovat ankean kankeita ihan joka puolella, siellä tai täällä, usko pois. Nämä safarit on sellaisia spesiaalijuttuja, joihin lukeutuu yhtälailla saaret, meret, järvet, pellot, tunturit, keskiyön auringot, ihanat city-puistot, prisman ruisleipähylly, ja vaikka mitä;). Mutta myönnän, ettei Masai Maran ekosysteemiä ole turhaan luokiteltu maailman seitsemänneksi ihmeeksi. Aika huikea! Ja kiva kun tykkäät totta kai!

      Delete
  24. Kuvasi ovat niin kauniita ja niin täynnä tunnetta, että eräs rouva vuodattaa kyyneliä täällä koneen ääressä

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi rouvarakas, ilonkyyneleitä, I hope;) Kiitos kun tykkäät, ihan totta, ja kiva kun jätit kommentin käynnistäsi!

      Delete
  25. Sain kylmat vareet kun katselin kuvia ja sitten melkein kyyneleet silmiin kun luin tekstin. Kiitos.

    ReplyDelete
  26. Isompi kiitos matkaa täältä sinne! Suurensuuri.

    ReplyDelete
  27. Voi ihanuus! Kiitos upeista kuvista! Safarikuume kasvaa entisestään!

    ReplyDelete
  28. Aivan huikeaa ja käsittämätöntä. Kiitos jälleen näistä kuvista ja tunnelmista.

    Ja täysin offtopicina täytyy ihastella myös kahdennentoista kuvan (laskinkohan oikein) suurensuuria, hienoja nahkaisia laukkuja, wau wau. Jos joskus tulee Akaasian alle puoti, niin onhan noitakin siellä ;)?

    ReplyDelete
  29. Kiitos ihan kerrassaan mykistävistä kuvista ja tunnelmista ja terkut täältä koto-Suomen kaatosateesta :)

    ReplyDelete
  30. It is my ambition to go on a safari these pictures make me want this even more. First thing I will do when the recession is finished here in Ireland

    ReplyDelete
  31. Löysin blogisi jotain kautta blogikierroksillani, varmaan etsiessäni ulkomailla asuvia suomalaisa. Itse asun Italiassa. Täällä on kyllä niin mahtavia kuvia, että nautin todella niiden katsomisesta! Ihanaa päästä kurkkaamaan elämääsi siellä päin maailmaa!

    ReplyDelete

Post a Comment

Popular Posts