Thursday, 8 March 2012

Seeing smells

Elama terassilla kuulostaa aina mukavalta. Suomessa terassi tuo mieleen kylman siiderin kesailtoina tai saarenkupeen lomalla. Nairobissa terassi on osa arkiaamua, arki-iltaa ja lauantailounasta, vuoden ympari. Meidan kotiterassi on ehka parhaimmillaan aamuhetkina auringonnousun aikaan, kahvikuppi kadessa ja akaasianlatvoja tuijotellen. Terassi on myos ihana duunin jalkeen, tietsikka sylissa, ja taas se kahvikuppi vieressa. Terasseja on kaksi - varsinainen oleskeluterassi on talon jatkeena ja osana puutarhaa tuolla tuonnenpana, sohvineen ja ruokapoytineen; ja sitten on tama sisaantulo-hommeli tassa oven pielessa - joka kylla tayttaa terassin kriteerit, mutta on jotenkin hiukan niinkuin tuulikaappi. Kapea ja pitka, kasoittan tenavien kenkia ja jalkapalloja, ja jotenkin hankala ottaa omakseen laiskottelutarkoituksiin.


Mutta. Inspiraation uhinoissa eilen lounasaikaan pistin tuulemaan. Tarkoitus oli tulla ottamaan tunnit lounas-tirsat  keskella paivaa (ei ole yleensa tapana, mutta edellisena iltana tulin duunista kahden tienoilla aamusta ja takaisin taas tiskille aamukasiksi, joten meinasin kuupahtaa suorilta jaloilta kesken kaiken), mutta tulikin kalustettua koko terassi uusiksi. Helmen sain palkaksi. Terassista tuli verraton veranta; sohvineen, tyynyroykkioineen, kilimit ja kynttilat koristuksina ja koirat jajoissa. Koirat, jotka eivat tassullakaan astu sisatiloihin, mutta tassa oven pielessa ovat aivan omiaan. Kynnysmattona. Tassa siis makaan kaiken ihanuuden keskella. Bonuksena yon aanet ymparilla; sirkat, ulvovat koirat, lepakot ja oisin ilmestyvat pikkuapinat, bushbabyt, jotka ulisevat puidenlatvoissa kuin ihmisvauvat. Hiukan kuuluu myos kaupungin kohinaa, juuri sopivasti. Ja naapurin bordellin menotuloliikenne ja porttien kolina. Kodikasta. 


{Sininen kasi? Kurdistanissa ystavalta saatu pahan karkoittaja. 
Aina oven pielessa. Toimii.} 


Sitten se raadollisempi puoli ja syy ulkona makoiluun illan suussa torstaina. Siis meilla sisalla on aivan karmea haju. Loyhka. Ollut jo monta paivaa, ja porukalla pohditaan mita asialle voisi tehda. Juttelin aiemmin niista koloista ja kammioista meilla taalla kotona, ja nyt sinne jonnekin on jaanyt joku loukkuun ja kuollut. Orava, rotta, apina, ties mika lie, mutta dunkkis on huikea. Laitettiin lasten nenat asialle, ja onnistuttiin paikantamaan noin suunnilleen lemun lahde. Siis seina. Raato seinan sisalla ja remontti edessa; seinat ja valikatot sapaleiksi kaiketi. Ajateltiin antaa asian hautua - ihan kirjaimellisesti - viela meidan ensi viikon reissun ajan ja jospa joku muumioutumisprosessi olisikin jo sitten alkanut ja dofis hiukan laimennut. Anja onneksi  leijailee ympari ampari taloa ja suihkuttelee vuoroin aitoja parfyymeja ja suihkugeeleja ilmanraikastamiseksi.


Siis terassi on ihana. Haju on kamala. Huomenna on vika duunipaiva. Pyhana kokka kohti Mombasaa. Haaveena Intian valtameri +25C ja Gin&Tonic +3C.







No comments:

Post a Comment