Friday, 2 March 2012

Tilpehööriä


Uusin Anna kolahti taas duunin postilokeroon, ja ilta on vierahtanyt selaten salamavalopalstoja; pienet on huvit - ja harmittomat. Anna on tullut mulle Nairobiin jo vuositolkulla. Ihan totaalista ajan ja rahan tuhlausta koko touhu, silla ensinnakin postimaksut moninkertaistavat lukuhetken hinnan aivan armottomasti, mutta toisaalta ripaus kotimaisia tunnelmia ja hetken piipahdus Suomen ajankohtaisiin puheenaiheisiin (eli yltio-homppaa) on ihan korvaamaton homma. Sita voi sitten miettia, etta onko Anna se paras jutun juuri naihin hommiin, ehka ei - mutta se on naita kestotilauksen kirouksia:). Peruutus-deadlinen muistaa aina liian myohaan, ja sitten on taas kiikissa vuoden Anna-diilissa. Kaukosuomalaisena sita huomaa, miten valtavasti sita arvostaa suomalaista painettua sanaa - ja kaipaa. Meillakin piipahteleen kotimaisia vieraita ihan tasaiseen tahtiin, ja aina muistuttelen kerailemaan mukaan kaikki mahdolliset lehdet, iltikset, mainokset ja mita vaan kateen jaa. Taalla on luettu viikoja vanhoja Maaseudun Tulevaisuuksia niin etta on sivut karrella, ja taitaa vielakin pyoria yopoydalla Yhteishyva viime vuosikymmenelta. Suomalaista vahvaa sanaa. 



Kielesta puheenollen, niin Anja ja Elsa ovat taman illan kielikylvyssa. Taman pallonpuoliskon ehdottomasti paras Outi-opettaja on vastuussa meidan koplan virallisesta suomenkielenopetuksesta. Kerran viikossa koulun jalkeen lapset kuskataan suomentunnille, jossa Outi opettaa aidinkielta ihan kuin kotimaisessa koulussa konsanaan. Kielioppia, kirjoitusta ja kaikkia niita kirottuja kommervenkkeja, jota oman kouluajan aidinkielentunneilta muistaa. Aarettoman tarkeaa kielen kannalta; meilla kotona siis kieli kuuluu arkeen, Anna harjoittaa lasten kanssa kayttokielta ja uutta sanavarastoa paivittain, ja Outi takaa sen virallisen hienosaadon. Opiskelu on myos ihan Suomen kouluviranomaisten tukema juttu, ja todistus takaa sen, etta  aidinkielenopiskelu on otettu tosissaan vaikka muilla mailla asutaankin. Tanaan tytoilla on yokoulu, eli ovat Outi-opettajan luona yokylassa, rupattelemassa suomeksi tyttojen juttuja, syomassa makaroonilaatikkoa, nukkumassa kerrossangyissa, ja tekemassa aidinkielenharjoituksia! Aivan valtavan suloista, tosin ihan herkkuerikoisuus, jotta saadaan kaikki pakolliset tunnit tayteen tulevien safarien ja reissujen alta.


Itse ajattelin ottaa tilanteesta vaarin ja antaa poikien nauttia naisettomasta talosta hetken aikaa tana iltana. Paatin tehda tayden kellon tunnit duunissa - ja tulin kotiin vasta kahdeksan jalkeen. Ylakerrassa telkkarista tulvi jalkapalloa, ja saman aikaisesti koko kaarti oli koneiden kimpussa - edes huomaamatta, etta kodin todellinen hengetar ja tyon raskaan raataja raahautui kotiin. Ah! Tilanne ei ole paljon ole illan mittaan muuttunut, paitsi etta meita on nyt melkein taysi kasi koneissa kiinni:) 

Huomenna on toinen vaihde paalla, pojilla futista ja urheilua koko paiva - ja mamma itse suuntaa puunaamaan tukan kuntoon ja muihin hemmotteluihin. Loppuilta menenee sitten muuten vaan mukavissa merkeissa, hyvassa seurassa. A bliss!


No comments:

Post a Comment