Sunday, 17 June 2012

Sweet Sunday - with a pinch of salt


Sulosunnuntai. Täkäläinen isänpäivä. Meidän juhlat elävät yleensä suomalaista kalenteria, mutta markkinaväen tuutista on tullut isänpäiväsanomaa koko viikon, joten ajateltiin että iskä kyllä ansaitsee tuplajuhlat. Annoin tenaville valtuudet hoitaa hommat kotiin: neidit ottivat keittiön haltuunsa ja saivat aikaiseksi suklaakakun. Pojat hoitivat aamiaisen ja tarjoilun. Dad was beaming. Me too. Onnesta halkeilevat vanhemmat.


 Eikä tässä vielä kaikki. Tuleva loma unelmien täyttymys, mutta ennenkuin istutaan koneessa koko kuuden kopla, pakaasit, passit ja pussit pakattuina, niin on vielä montaa mutkaa matkassa. Pakkaaminen. Liian monta kertaa mä olen laiminlyönyt kunnon lomasuunnittelun. Huiskassut homman kintaalla todeten, ettei me mitään pakkaamisia tarvita, ostetaan sitten Suomesta. Totta, uutta vaatetta toki tarvitaan taas yhden Afrikka-vuoden jäljultä, mutta ei nyt sentään ihan  kaikkea. Monesti ollaan tärähdetty Turkuun todeten, ettei ole mukaan tullut niitä ihan kelpoja fliisejä tai verkkareita - ei lempparifarkkuja tai edes pyjamaa. Siinä sitten puolipyörryksissä ensimmäiset pari päivää menee pakkohamstraamiseen paikallisen Prisman lastenosastolla.

Nyt hommat tehdään toisin. Hiukan malttia ja tarkkaa markkaa mukaan. Nyt pakataan kaikille muutamat kunnon arki-, mökki- ja cityasut, ja ostellaan harkitusti uusia kivoja juttuja. Sama mulle - lupaan, etten osta yhtään paria farkkuja, joten pakkaan mukaan neljät. Sama mun ikuisesti rakastamille khakeille; otan muutaman mukaan. Annan luvan lipsua uusissa valkoisissa paidoissa ja parissa kunnon pukusetissä.. ja ehkä jotain ihanaa extraspeciaalia, jos eteen tupsahtaa. Mutta tästä lomasta ei tehdä mitään henkkamaukkazaramaratoonia, vaan keskitytään muihin juttuihin.

Olkkarin on vallannut pakkaamismania. Ihana mies haistoi jo kaukaa tämän päivän agendan, otti lapset ja livahti päiväksi kaverin ruusufarmille Nairobin ulkopuolelle. Eli se olen sitten vain minä ja vaatteet. Kasapäin pakattavaa. Ja tottakai pitää pikkuisen netissä roikkua ja kuvia räpsiä.

Radio Suomi soi suvitunnelmia ja voin melkein maistaa ne uudet perunat ja voikastikkeen.

1 comment:

  1. Tää on just tätä, inhoan pakkaamista. Aina unohtuu jotakin. Niinhän minäkin aina sanon, ettei tehdä taas shoppailuennätystä Suomessa, tänä kesänä ei missään nimessä, ja siellä me sitten retkahdetaan, no Stockmannilla tottakai. Sitä ja tätä syksyksi ja sisustustillbehööriä....Ai tuonne ruusufarmille haluaisin kans mukaan!

    ReplyDelete