Saturday, 24 August 2013

Kukkakauppiaani Yrjö


Ja kavereiden kesken ihan vaan George. 

Mua on aina hymyilyttänyt entisaikojen viehätys ryhtyä suomentamaan ulkomaisia nimiä, Georgesta Yrjö on ehkä sieltä vauhdikkaimmasta päästä,  ja samalla pyöräytetään Jameksesta Jaakko ja Charlesista Kaarle. No, anyway, tänään meillä on ollut normilauantai ilman seeproja tai puhveleita, ja on häärätty meidän oman nurkkakunnan betoniviidakossa. Saatiin täydennettyä keittiön kaapit, ja tehtiin kukkakauppoja oikein urakalla. On kiva taas herätellä eloon omaa kaupallista tukiverkostoa, mitä tulee korttelin kauppiaisiin ja tarjontaan. On tuttu lihakauppias, maitokauppias, kampaaja, ompelija ja tietysti viikottainen kukkaystäväni George. 

Kukkia vilahtelee näissä posteissa ehkä liiankin usein, mutta moiseen on hankala mitään muutosta tehdä tai saada; aaa) tykkään kovasti kukista, bee) niitä on tarjolla joka kulmalla, ja cee) George odottelee meikäläisen massaostostelua joka lauantai. Jo pelkkässä ceessä on kylliksi syytä kaupantekoon. Meillä on Ykän kanssa kirjoittamaton diili, että pysyttelen luottoasiakkaana ja saan sitten vastineeksi tukkuhinnat. Hiukan kyllä sydänalasta riipaisee, silloin joskus kun euron ruusupuskan hinnasta neuvoteltiin - mutta maassa maan tavalla. Kukkakipsa on tien laidassa, ja kauppias tuntee lähes tulkoon jokaisen ohiajajan. Käsi nousee ja jambo kaikaa, kun Yrjö on duunissa. Aamusta iltaan. 

Pari vuotta sitten Yrjö hävisi ja kukat katosivat. Meille tuli huoli nuttuun, ja muutaman rouvan kanssa ryhdyttiin kyselemään Georgen perään. George oli jäänyt auton alle ja jalka oli poikki. Siis irtipoikki. George oli kovasti kipeä ja sairaalassa vierähti pari kuukautta.  Ja entäs miten voi jalaton mies hoitaa kukkabisnestä ja pitää perheen leivässä? Niin, ja kulmakunnan daamit kukissa:) Onneksi on enkeleitä. Yksi rouvista sai kuningasajatuksen pistää sanaa ja hattua kiertämään. Eikä vierähtänyt kuin hetki, niin saatiin kasaan kyllin iso potti ja Georgelle uusi tekojalka. Rahat riittivät kuntoutukseenkin ja tuota pikaa oli mies ja kukat takaisin tienposkessa. Bisnes kukoistaa ja jalat kantavat.
Askel ontuu vielä hiukan, mutta hymy ei hyydy ikinä.

Tänään mukaan tuli ruusut ja keltaiset lupiinit. Kauniita kaikki tyynni.

Earth laughs in flowers. George too. Iloa iltaan kaikille.

xxx



56 comments:

  1. Olette onnekkaita,kun Yrjö-kukkineen löytyy lähistöltä.Onpa hänellä upea kukkatarjonta ja soppelit hinnat. Kelpaa niillä kotia kaunistaa. Onneksi kaikki päättyi hyvin ja uusi jalka mahdollistaa Yrjön bisneksen..ja teidän kodin kukkaloiston. Kiva kirjoitus-sai hymyilemään.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kukkainen kiitos! Ja Yrjö saa aina iloiseksi, viikon ilopaukku tulee mukaan aina lauantaisin;)

      Delete
  2. Aivan iiiiihaaania kukkia!
    Paljonko maksoi noi kukat yhteensä,mitä sulla on tossa yhdessä kuvassa sylissäsi?
    Varmasti murto-osa meidän hinnoista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. ALl right, tänään tuli mukaan hiukan suppeampi satsi, eli siis: 4 kimppua rönsyruusuja @ 1,50 per kimppu, yksi pikkuinen ruusunippu eurolla, ja sitten toi metrin korkuinen lupiinivihta oli hinnakas kolmella eurolla. Siis kympillä sylillinen;)ja naurut kaupan päälle.

      Delete
  3. Hih, Espanjassa edelleen käännetään nimet. Prinssi William on Guillermo ja Harry on Enrique! :D En vaan itse ymmärrä, miusta on kiva käyttää ihan oikeita nimiä. :)

    Voi, kun on kauniita kukkia! Arvostan todella sitä, että kukat ostetaan kukkakaupiaalta. :) Ja onpa teillä ihanannäköistä noin muutenkin. :) Vivi Vinna

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitti Vivi, Suomessa kai ollaan jo jätetty se nimien suomentaminen - onneksi;) Ja kukat kukkakauppiaalta ja tienposkesta! Kaikkein parasta;)

      Delete
  4. Olisipa täälläkin tuollaisia kadunvarsi kukkakauppiaita...tai no talvella voisi olla vähän hankalaa...:)
    Olett Yrjöstä varmasti enkeleitä♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Noh, pienellä eleellä saatiin Yrjö jaloilleen ja kauppa taas luistamaan;)

      Delete
  5. Sinulla oli upea tositarina kerrottavana kukkien takaa. Tuon elämäntarinan kuultuaan on helppo ajatella, että jokaviikkoinen kukkienostopäivä voi olla lähes pakkomielle.
    Minäkin ostaisin hyvin mielelläni kukkia tuolta mieheltä. Täällä en ikävä kyllä ole kovinkaan usein kokenut mielekkääksi kukkien ostamista itselle tai kotiin - a) hinta b) laatu.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Meillä on hyvä diili nyt, ja kaikilla kiva!

      Delete
  6. Ompas ihana kertomus... tai siis tarinalla on ihana loppu, onnellinen sellainen <3

    Yhden tutun "ulkomaalaisen" nimi on Humphrey, joka on saanut meillä täällä suomenmaassa nimekseen Paavo :))

    Ihanaa viikonlopun jatkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eikä - Humhreystä Paavo, ihan paras;) Viikonjatkot!

      Delete
  7. Kukaistyttö ja -poika :).

    Minä keräilen kesällä kukkaset pihasta ja lähimetsien reunoilta. Talvella on sitten vähemmän kukkasia. Joskus ostan kenialaisia ruusuja Florissista (http://www.floriss.no/roser/index) :).

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kotimaiset niittykukat ovat ne maailman kaikkein kauneimmat, ei kysymystäkään! Mutta kun niitä ei saa, niin George on toiseksi paras. Ja mutten, ne reilunkaupat kukat siellä pohjoisessa ovat useinmiten juuri meiltä, eli hyvää kauppaa sielläkin;)

      Delete
  8. Missähän mahtais olla George ilman hatunkierrätystä...tuskinpa keppiin nojaten jalkapuolena kukkabisneksiä hoitelis!

    Voi kun sais täälläkin tuollaisia sylillisiä ostella :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, saatiin Yrjö ja kukat takaisin paikoilleen, win-win-win ja tästä on hyvä jatkaa. Mukavat viikonjatkot sinne Lillan viidakoihin!

      Delete
  9. Ja rouva on kilpaa kaunis ruusujen kanssa!

    Hatunnosto hatun kierrättämisestä ja terkkuja Yrjölle, meistä jokainen haluais omansa tuohon hoodseille, tuohon hintaan :)
    Nyt keräillään omista puskista lähikukkasia niin kauan kun onnistuu...

    ReplyDelete
    Replies
    1. No just niin, omia ihania loppukesän kukkia, ja sitten seuraavaksi ruskalehdet. Ei ole voittanutta. Piste.

      Delete
  10. Te olette mahdottoman hyväsydämisiä, miten hienoa! Ja ooo noita kukkia <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eli tässä se perisyy näihin jumalattomiin kukkapuskiin, joita vilahtelee täällä blogin puolella ihan hela tiden. Yrjö ja tukkuhinnat. A good deal!

      Delete
  11. Voi George ja hänen perhe ovat varmasti ikikiitollisia. Ja mä ikikade näistä sun kukkajutuistas:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Iloisen kiitollisia kukkatarjoilusta kyllä, ja tässä on tälläistä vanhanajan meininkiä, kun on oma hovihankkija... Ykä tietää mistä tykkään, ja aina on tuoreimmat niput laitettu sivuun odottelemaan kun lauaintaina tupsahdan paikalle.

      Delete
  12. Te autoitte yhdessä Yrjön jaloilleen. Maailma olisi paljon parempi paikka elää, jos jokaisella olisi joku, joka auttaa kohtalon murjoman jaloilleen.
    Minun esivanhempani Karjalan kannaksella olivat supisuomalaisia Yrjöjä, Antteja, Tuomoja, Katreja tai Vappuja yms., mutta papit olivat kirjoittaneet kirkonkirjoihin Jöran, Anders, Thomas, Catharina , Walborg jne., ja sukunimetkin milloin ruotsin, milloin saksan ortografian mukaan kielitaidostaan ja äidinkielestään riippuen. Vasta noin v. 1900 ruvettiin näköjään kirkonkirjoihin kirjoittamaan etunimien suomalaiset muodot ja ottamaan käyttöön uusia nimiä kuten Aino, Armas, Onni tms.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Munkin juuret on Karjalan kunnailla, ja ihan on uutta kuulla, että kotimaisia nimiä käännettiin kaikenmaailman kiemuroihin. Höh;) Ja kaipa siihen auttamisen psykologiaan kuuluu se kiva olo minkä itse saa kaupan päälle - ja kukat totta kai;)

      Delete
  13. Maailman paras tarina! Eräänä iltana juttelin lastemme kanssa kotona siitä, miten maailmalla kaikilla ei ole asiat näin hyvin, kuin meillä Suomessa / Euroopassa. Tähän poikani vastasi, että eikö äiti jokainen kenellä on asiat hyvin voisi auttaa edes yhtä, jolla ei ole asiat yhtä onnellisesti. Sinä teit osuutesi tarinassa Yrjölle. Näistä pienistä avun hetkistä saisi kerättyä hienon kirjan. Olen nähnyt näistä myös upean videon, missä hyvä laitetaan kiertämään.
    Niin upeita kukkia, että täällä olen aivan kade ;-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Yksi suunnaton etu täällä kehitysmassa asumiselle on se, että lapset eivät pidä mitään itsestäänselvyytenä, vaan ymmärtävät puutteen, köyhyyden ja miten pienellä hyvällä teolla voi olla suurensuuri merkitys kanssatallaajan elämään. Koulullakin tekevät paljon juttuja paikallisten orpokotien kanssa, missä lapset laittavat hyvää kiertoon omilla eväillään. Ja niinpä, minä keräilen kukkia siinä sivussa Yrjöltä;)

      Delete
  14. Ihana kertomus hatunkierrosta - ihmisenä toiselle ihmiselle oleminen - hyvän kiertoon laittaminen - maailman helpoin asia - ja silti jää niin usein tekemättä. Tästä kertomuksesta tuli taas niin kiitollinen mieli - niin kauan, kun on se yksi ihminen, joka laittaa hatun kiertoon, joka antaa lantin tai hymyn, niin kauan meillä on vielä toivoa. Niin onnenkerjäläisillä kuin lahjoittajillakin!
    Sinulla - ja luulen, että Yrjölläkin - on suuri sydän♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Maailman helpointa, eikä aina tarvitsee sitä rahapuoltakaan. Hyvä ja hymy ovat ilman hintalappua! Ja toivoa on aina, aina, aina. Ja kukat siihen kaupanpäälle;) Mukavaa viikonjatkoa!

      Delete
  15. Ihania kukkasia (eli anna tulla lisää vain) ja hieno tositarina <3 Kiitos!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja kukkia piisaa, a promise;) Auringonpaistetta!

      Delete
  16. Kyllä herätti paljon erilaisia ajatuksia tämä postaus: aaa) ihanaa inhimillisyyttä, bbb)kateutta kukkien hinnoista, ccc)kuka otti sinusta noi kuvat eli kuka toimii hovikuvaajanasi?
    Tosi kiva juttu! Kiitos sinulle taas ja syvä kumarrus täältä Lahdesta : D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitos ja kiva kun tykkäsit;) Voih, meidän Elsa oli hovikuvaajana... Elsa tykkää häärätä mukana lauantain ostosreissuilla, ja nyt oli kamera mukana, kun tuli mieleen laittaa juttu Georgesta. Tyttö oli kameran takana, ja ihan hyvin meni. Pikku tärähdys sinne tai tänne, no worries!

      Delete
  17. Kauniit kukat ja tarina, Yrjölle temppiä uuden jalan kanssa! Onko kukat ns lähituotantoa ? Osa ?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihan lähituotantoa joka ikinen... ruusuthan ovat Kenian yksi suurimpia vientituotteita, joten uskoisin, että siellä kotipuolessakin myydyt ruusut ovat ihan samaa settiä kuin Yrjönkin. Ainakin ne reilun kaupan kukat. Made in Kenya;)

      Delete
  18. Tuo on yksi monista asioista joka olisi hyvä meidän suomalaisten oppia. Ei tarvitse yksin pärjätä ja toisia tulee auttaa. Olit kuinka köyhä tahansa sinulla on aina annettavaa muille.

    Keniassa on tapana auttaa raha asioissa sekä sukulaisia ja ystäviä se on yhtä selvää ku heinänteko!
    Ihana tää sun blogi muutenkin. Luen tätä ja heti pieni osa tyhjyyttä täyttyy tekstiesi ja kuviesi myötä.
    Missä päin Nairobberyä asutte?

    -jenni

    ReplyDelete
    Replies
    1. Heippa Jenni, kiva kun tänne löysit... ja täällähän on se mentaliteetti, että jakaminen on osa arkipäivää. Siitä pienestäkin laitetaan osa kiertoon. Me asutaan täällä Muthaigan puolessa... tunnet varmaan Nairobia? Terkut!

      Delete
    2. Juu tunnen hyvinkin. Itse asiassa olin töissä jonkun aikaa matharen sairaalassa jolloin matatu jätti mut muthaigan poliisi asemalle ;)
      Sun blogistas tuli mun uusi "pakko piipahtaa joka päivä" :)

      Onko jossain kirjoitusta siitä kuinka sinne päädyitte yms?

      Delete
  19. No, nyt kukkien ostopaikka paljastui. Taidat olla Yrjön ykkösasiakas! Voi, kuinka hienoa, että kauppias sai jalan ja te kukat taas maljakohin. Tuollainen toisesta huolehtiminen sai kyyneleen poskelle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja Yrjö oli muuten kovasti mielissään, kun pääsi kuviin poseraamaan! Ja meillähän on täällä Yrjön kolleegoita melkein joka kadunkulmalla, mutta ei ole vielä tullut vastaan Ykän voittanutta;)

      Delete
  20. Kaunis tarina, kauniit kukat ja valloittava Yrjö! Anna tulla vaan niitä kukkia, vaikka joka postauksessa. Kauniita ja värikkäitä kuvia on kiva ihastella!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, ja kukat kuvissa jatkuu, kyllä;) Nyt kun on paljastettu mies kukkien takanakin;)

      Delete
  21. Aivan ihana tarina... Onneksi teitä auttajia löytyi!
    Mahtavia kukkakimppuja, kelpais mullekin. israelissa ostelen siskoilleni ihan onnessani halpoja kimppuja viikonlopuksi, siellä on kadunvarrella tosi kauniita ja halpoja kukkia. Mukavaa viikon alkua sinulle!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Eeviregina.. kyllä sitä muuten Suomenreissuilla aina oikein säpsähtää, kun menee ihan rutiinilla ostamaan kukkia kaupasta. Kyllä on hinnoissa eroa... mutta niitä reilunkaupan pikkuisia ruusukimppuja on saanut Prismasta joskus ihan hyvään hintaan. Ja tulee aina kiva olo, kun tietää, että ne on täältä meidän toisesta kotipuolesta;)

      Delete
  22. Vau mikä tarina Yrjöllä <3 Siellä siis pidetään huolta toisista <3

    Kerro terkkuja Yrjölle täältä, pääsisinpä ostoksille ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Terkut menee perille. Ja reilunkaupanruusuilla menee myöskin;)

      Delete
  23. Terkkuja ja hyviä vointeja Yrjölle! Inspiroiduin niin tästä ihanasta tarinasta, että kipaisin ostamaan kimpun Reilun kaupan ruusuja kahvipöytää sulostuttamaan. Sydämenne on puhdasta kultaa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jes, loistojuttu. Reilunkaupan kukat ovat juuri täältä meiltä. Eli ihan olet myös mukana pitämässä Georgea jaloillaan, ihan konkreettisesti! Ihanaa!

      Delete
  24. Voi, upeaa, että autoitte Yrjön takaisin jaloilleen, mielettömän hieno teko <3
    Ja nuo kukat, kyllä mäkin täyttäisin vaasit noilla hinnoilla!

    T. Kirsi

    ReplyDelete
    Replies
    1. Siinäpä se, hinta-laatusuhde on ihan satanappiin;)

      Delete
  25. Elsa on hyvä hovikuvaaja! Parempi hieman liikahtanut kuva ja sisällöltään paljon puhuva, kuin viimeisen päälle viilattu, mutta kuvakohde liian aseteltu ja jäykkä. Tiedät varmaan, mitä tarkoitan ;)
    Ostan itse useimmiten perjantaisin kukkia (tai mieheni yllättää minut) ja usein reilunkaupan kimppu on kotiin kulkeutunut (laadultaan todella hyviä!), mutta nyt sai tämäkin asia aivan uuden merkityksen. Suurkiitos sinulle siitä!!

    ReplyDelete
  26. Hieno tarina, erityisesti koska sillä on onnellinen loppu!

    Tuo nimien omanmaankielistäminen taitaa toimia usempaankin suuntaan. Kävin kiertämässä Luxemburgin suurherttuan palatsia, niin opas puhui kokoajan jostain prinssi Williamista. Ihmettelin, kuka herra mahtaa olla kyseessä, kunnes leikkasi, että Luxemburgin kruununprinssi Guillaumehan siinä. Tuli vähän puskista tuo käännös.

    ReplyDelete
  27. Ihana George ja ihanat kukat ja ihana tarina ! <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja ihanat lukijat, kanssaeläjät ja kommentit. Kyllä:)

      Delete
  28. Tulee mieleen T.Tabermannin runo "Ihminen tarvitsee ihmistä, ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen." Kiitos tästä sympaattisesta postauksesta ja hienosta hattutempustanne. Upeaa, naiset!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Miten se Tabermann aina sai osuttua juuri ytimeen? Kiitos;)

      Delete
  29. Simply stunning flowers and every colour in the rainbow. Oh how lucky you are to have such beauty at hand

    ReplyDelete