Jack the Man
Niin tässä on mennyt nelisen kuukautta ennen kuin tuntuu, että ollaan hiukan jo normirytmin reunassa kiinni. Se, että torstain dinneri otetaan suvereenisti Jalostajan tölkistä ja että perjantai tuntuu viikon viimeiseltä. Tavattoman hyvä näin. Maanantaikaan ei ole mörkö, vaan kiva alku uudelle setille kivoja päiviä. Hyvin ovat asiat.
Tosin on tämä
sivilisaatio sen verran ottanut veronsa, että mitään huikeita
harrastuksia tai järjestötoimintoja ei ole joukkoon eksynyt. Olin jo mielessäni buukannut
valokuvauskurssit lokakuulle, espanjan alkeet marraskuulle, jumpat ja zumbat viikon
alkuun-loppuun-ja-keskelle, sunnuntaimaalareihin takaisin, mannermaisia happy hours-sessioita elegantisti
jokirantaan ja muuten vaan plääninä oli saavuttaa hoikka, heleä ja hyvinjärjestäytynyt
naisihminen alta aika yksikön. Niinpä. Ollaan vielä visusti matkalla siihen autuuteen.
Sitten vielä sain velikullalta aktiivisuusrannekkeen. Sen sellaisen totuuden torven, jonka askelnäyttö mulkoilee illan suussa sohvan nurkkaan ja joka muistuttaa itsestäänselvyydestä nimeltään liian lyhyet yöunet. I know, I now. Mutta – onneksi on Jack, meidän muru. Made in Kenya, born in Nairobi, lives in Turku. Kulkureiden kuningas. Rakastaa syksyn tuoksukavalkaadia, lehtikasoja, pitkiä lenkkejä ja sitä lattialämmitystä;). Koiraa viedään metsään, jokirantaan, polulle ja puistoon. Juu, pussin kanssa, ei huoli. Meillä kotona kaikuu jatkuva huhuilu - kuka vie Jackin pissalle? Äitihän vie. Ja ihan ilokseni vienkin. Lenkki saattaa olla pitkä tai ihan vaan korttelin mittainen, mutta joka päivä se on tapetilla. Aamulla, illalla ja siinä välissä.
Ja arvaatkas mitä - Jack on pelastus ja aktiivisuusranneke on antanut armahduksen. Olen kuvitellut olevani liikkumaton möykky, ilman omaa aikaa tai raitista ilmaa, mutta toisin on. Lenkkejä tehdään, askeleita piisaa ja tässä ollaankin diginäytön mukaan ihan virallisesti liikunnallisia;). Kerran näinkin. Tilanne kohenee entisestään, sillä meidän perheen pienin saapuu päiväntasaajalta rahtina ensi viikolla. Koirien pääluku tuplaantuu, rannekkeen selätys jatkuu.
Mutta nyt - suloista viikonloppua kaikille. Lepoa ja liikuntaa, jou.
Sitten vielä sain velikullalta aktiivisuusrannekkeen. Sen sellaisen totuuden torven, jonka askelnäyttö mulkoilee illan suussa sohvan nurkkaan ja joka muistuttaa itsestäänselvyydestä nimeltään liian lyhyet yöunet. I know, I now. Mutta – onneksi on Jack, meidän muru. Made in Kenya, born in Nairobi, lives in Turku. Kulkureiden kuningas. Rakastaa syksyn tuoksukavalkaadia, lehtikasoja, pitkiä lenkkejä ja sitä lattialämmitystä;). Koiraa viedään metsään, jokirantaan, polulle ja puistoon. Juu, pussin kanssa, ei huoli. Meillä kotona kaikuu jatkuva huhuilu - kuka vie Jackin pissalle? Äitihän vie. Ja ihan ilokseni vienkin. Lenkki saattaa olla pitkä tai ihan vaan korttelin mittainen, mutta joka päivä se on tapetilla. Aamulla, illalla ja siinä välissä.
Ja arvaatkas mitä - Jack on pelastus ja aktiivisuusranneke on antanut armahduksen. Olen kuvitellut olevani liikkumaton möykky, ilman omaa aikaa tai raitista ilmaa, mutta toisin on. Lenkkejä tehdään, askeleita piisaa ja tässä ollaankin diginäytön mukaan ihan virallisesti liikunnallisia;). Kerran näinkin. Tilanne kohenee entisestään, sillä meidän perheen pienin saapuu päiväntasaajalta rahtina ensi viikolla. Koirien pääluku tuplaantuu, rannekkeen selätys jatkuu.
Mutta nyt - suloista viikonloppua kaikille. Lepoa ja liikuntaa, jou.
Moikka, mulla on blogissa arvonta käynnissä vielä viikonlopun ajan, ajattelin vinkata tännekin jos et oo vielä osallistunut :) http://bytiahenriikka.blogspot.fi/2014/10/syksyn-arvontaa.html
ReplyDeleteKiitos kutsusta - tullaan!
DeleteMeillä on Suomessa Jack the cat. Olemme miehen kanssa komennuksella Kiinassa, ja Jack on ystävän luona hoidossa sen ajan. t. Sari
ReplyDeleteMeidän pikkuruisuus saapuu kaukaa tänään - mahtaa olla kummastusta viimasta ja lumesta;)
DeleteNäytätpä hyvältä! Kiva kun rytmi alkaa hahmottua ja näin pääset keskittymään myös itseesi. Liikunta ja liikkuminen auttaa kaikkeen... niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ja koirat, huoh... pelkkää rakkautta <3
ReplyDeleteJa vaikka on pimeää juu, niin kyllä näissä sumuissa ja happiraikkauksissa kannattaa ulkoilla ja liikkua. Mitä ihanuutta, ihan totta! ja koirat, jees, rakkautta in deed. Kissankin ottaisin kyllä;)
DeleteNiin ihanan raikkaita kuvia, että alan entistä malttamattomampana odotella kuun loppua, jolloin kaksi pientä hoitokoiraa asettuu meidän residensiin ja pääsen ulkoilutuspuuhiin :)
ReplyDeleteKyllä koirat kodin tekee;) Meidän Retu on ollut matkalla Nairobista eilisestä asti ja tänään lähtee komitea noutamaan koiraa kotiin lentokentältä. Voi riemua;)
DeleteIhana reipas Jack! Kuulostaa hieman hurjalta tuo "päiväntasaajalta rahtina"...pikkuinen varmaan jännittää matkaa kovasti. Kiva että kohta olette kasassa koko konkkaronkka!
ReplyDeleteJa ihan taatusti jännittää, koira on jo koneessa - tai taitaapi olla välilaskulla Amsterdamisssa juuri nyt. Ihanuutta, kun saadaan kerho täyteen ja siitä se reippailu saa taas uuden syyn ja riemun;)
DeleteIhanalta kuulosta arkenne Suomessa!
ReplyDeleteKuvissa tuntui kuin olisi vilahtanut tuttuja kulmia. Onko ne otettu Turun Vasaramäessä? Oli pakko kysyä :)
No onpa totta tosiaan. Kotikulmilla siis;)
DeleteMinust tuntuu, että joku aktiivisuusranneke olis poikaa täälläkin. Vai tuntuuko vaan....minä kun olen se ON tai OFF.
ReplyDeleteJotenkin tuntuu aika livahtavan käsistä, tuntuu ettei saa mitään aikaiseksi ja saa kai kuitenkin. Miten oikein olen mitään ehtinyt silloin kun työt haittasi vapaa-ajan viettoa, kun nytkään en meinaa ehtiä?
Vaikka sain mää sen verran aikaseksi, että päätin pölähtää reilun viikon päästä Turkkuseen :D
Rehvaamaan Pikkutalon emännän :)
Kyllähän tuo ranneke on aikamoinen puskuri, ja pistää muuten hiukan vikkelämmin jalkaa toisen eteen, kun tietää että joka askelta vahditaan;). Ja mitä - koska olet siis Turussa, koska? Treffaan pikkutalon emännän tänään ja meinaan vakoilla teidän pläänejä ja tekemisiänne, muuten;)
DeleteOnpas kaunis blogi ja hienot kuvat. Mukavan blogin löysin täältä :)
ReplyDeleteTervetuloa isosti ja lämpimästi!
DeleteMeillä toimii Ukko-koira aktiivisuusrannekeen sijaisena. Lähettää terkkuja Jackille. Kauniita kuvia jälleen! Kevätkaudella on kivempi aloittaa harrastuksia, kun mennään valloiisempiin aikoihin. Mukavaa alkanutta viikkoa, vaikkakin aika harmaata noin ulkoisesti.
ReplyDeleteKiitos;), ja harmaa on viikko, mutta kyllä on ollut kiva hypellä ulkoilmassa näissä keleissä! Ja Ukolle terkut, mekin saadaan meidän Returakas kotiin tänään. Mahtaa olla pikkuruinen kummissaan juuri nyt, rahtina siis, ja matka on pitkä. Illalla nähdään!
DeleteKerrankin on tutun näköisiä nurkkia sun kuvissa :) Koitetaan sovitella taas lounastreffejä johonkin väliin, joohan?? Marraskuiset halaukset!
ReplyDeleteAbsolutely, treffit pystyyn pian! Rustistukset!
DeleteOlet sitten Suomessa tai Afrikassa, niin viihtyisyyttä ja lämpöä luot ympärillesi.
ReplyDeleteTeillä on hauskat kävelyretket Jackin kanssa, molemmat olette niin reippaan näköisiä. Eikä pelkästään näköisiä, diginäytöt kertovat ihan muuta.
Ja päiväntasaajalta saapuu vielä pikkuinen koira. Askeleet senkun lisääntyvät.
Sinulle myös - lepoa ja liikuntaa :)
Kiitos Tuulia, täällä reippailut jatkuu juu, ja pikkupiski saadaan joukkoon tänään! Ihania syysiltoja ja kelejä myös sinne suuntaan! Niin, ja viikonloput myös totta kai!
Delete