Work Life Balance

Tällä viikolla on mielessä vilahtanut muutamia omasta mielestä ihan fiksuja juttuja. Tärkeiltä tuntuvia ainakin.      Tasapainoa. Balanssia. Kohtuutta. 

Meneillään on hyvä draivi ja biorytmit yläkäyrällä. Duunissa hyvät meiningit, hemmetisti tekemättömiä juttuja, mutta hommat tuntuu olevan hanskassa jotenkuten kuitenkin. Stressinhallinta hyvässä jamassa ja seurana uusi hyvä tiimi. Kotirintamalla nurkat on kunnossa ja sielu lepää – rauha maassa, riemu katossa, ja neidin köhä on taltutettu. Mutta tässä tytön toipumisprosessissa olen viettänyt piirullisen enemmän aikaa kotona. Tullut kotiin himpan verran normaaliinpaan aikaan. Tälläinen tunnilla tuunaamineen kotiinpäin on parantanut arjen laatua ihan silmissä. Tosin pieni lommo normisuomalaisen naisen työetiikalle, kun en enää olekaan se illan viimeinen byroossa roikkuja – olen vaan reippaasti kerännyt kimpsuni auringonlaskun aikaan ja suunnannut kotiin.

Kun hommat on balanssissa, niin kaikilla suunnilla on hyvä olo. Hommat luistaa, perhe kehrää ja siinä sivussa on minuutti myös itselle, oma hetki. Ja joskus saa tuoda töitä kotiinkin, kone sylissä, uutiset päällä, mies liki, muksut nukkumassa, niin siinä sohvan nurkassa on ihan hyvä hiukan parantaa maailmaa. Kunhan kohtuudella, kunhan vapaaehtoista. Voikun pystyisikin pitämään balanssin näissä hommissa, mutta ei tarvita kuin yksi sen siunattu trombi duunissa, niin hommat taas luisuu käsistä. Mutta yritys hyvä on kuitenkin meneillään. 

Taisin tosin vetää tämänkin balanssin hakusen hiukan överiksi;)... istun meinaan torstai-iltaa yksin blogspotissani pihan perukoilla, kynttilänvalossa, ja hiukan hoitamattomia hommia tuijotellen. Itseasiassa kuitenkin ihan vaan nautiskelen -       lasi kuivaa valkkaria ja blogit. Perfect.