Helmihommissa

Huomenna on gaaladinneri ja mulla on ehkä maailmankaikkeuden kaunein mekko. Tai ainakin sinnepäin. Just sellanen unelma, jonka laitan jonain päivänä linnan juhliin;) Simppeli, suora, tykö, kuin hanska, moderni, mutta kankaana huikea afrikkalainen. En olisi eläissäni uskonut oranssinvihreään pukeutuvani, mutta never say die. Tässä ollaan ja mekkona on oranssinvihreä luomus, isoilla kuvioilla. Tiedän, kuulostaa kamalalta, mutta ei ole. Mekko on kuin karkki. 

Tulipahan kehuttua.

Mun normijuhlagarderoobi on musta. Ja koruiksi hopea aina. Nyt ollaan rikkomassa niin räikeästi omia rajoja, että korujen pitää olla tilanteen tasalla. Harmikseni lippaasta ei löydy oranssia, vihreäkin vähissä. Joten puuhaan: perjantaina on naapurikorttelissa tilpehöörimarkkinat, joista löytyy mitä tahansa. Suunnistin helmikojuille, ja ah – mitä ihanuuksia oli nipputolkulla. Antiikin kauppahelmistä meripihkaan. Kaupat tehtiin väriskaalaan sopivista. Kauppayksikkönä on rantu, joista jokainen askartelee omansa mielensä mukaan. 

Hiukan helmiä hiplateltuani, tiesin mitä pitää tuleman. Moninkertaiset ja monenväriset käädyt kaulalle, dekoteelle sopivat ja avoimen puvun pilkuksi iin päälle. Amberia, kristallia, antiikkilasia ja poltettuja savihelmiä. Näissä merkeissä on ilta studiossa vierähtänyt. Pysyin rehtinä väriskaalalle ja kaveriksi tuli varsilasillinen roseeta. 

Älkää hyvät ihmiset pelästykö. Kokonaisuus ratkaisee. Aiheesta lisää ihan pian, lupaan.