Katin kanssa keittiössä
Meidän ikiomassa keittiössä, joka on sielultaan täysin suomalainen,
mutta sattuneista syistä sijaitsee Afrikassa, afrikkalaisella kokilla ja afrikkalaisella menyyllä.
Kuulostaapa taas kovasti etniseltä, mutta sitähän tämä on.
Blogitaivalta on takana tasan kaksi vuotta, ja yhtään reseptiä ei ole vielä sivuille siunaantunut. Varsinainen helmasynti, sillä meillä syödään tavattoman hyvin, paljon ja usein. Ollaan koko perhe hyvissä lihoissa ja moisesta kuuluu kiitos yksin ja ainoastaan kokki-Katille.
Kati loihtii päivittäin mutkatonta, värikästä ja paikallista lähiruokaa. Ja äärettömän hyvää. Jujuna lienee helpot ja herkulliset raaka-aineet ja mausteiden näppärä kohtuukäyttö. Itä-afrikan ruokakulttuurihan on fuusio tuikitavallista liha-peruna-kikkailua ja swahilimakuja aasialaisella twistillä. Oivalsin kauhukseni hiljattain, että itselläni ei ole harmainta aavistustakaan mitä näiden kaikkien arkiherkkujen takana piilee,
ei reseptin reseptiä, ei tarinan tarinaa täkäläisen hellan ääreltä.
ei reseptin reseptiä, ei tarinan tarinaa täkäläisen hellan ääreltä.
Nopsa hätäpalaveri Katin kanssa ja sovittiin, että nyt ryhdytään yhdessä kirjaamaan meidän perheen reseptejä. Tehdään meidän yhteinen ruokahistoriikki. Bonuksena Kati opettaa niksinsä ja bravuurinsa alusta alkaen ja kädestä pitäen. Otetaan mitat, määrät ja kuvatkin vielä. Ja jotta pysyvät visusti tallessa, niin reseptit pistetään turvaan blogipilveen. Ja joutavat jakoon siinä sivussa;)
Tässä siis ensimmäinen oodi Katille ja kenialaiselle keittiölle. Eikä jää viimeiseksi.
Meidän lauantai tänään kotona.
Suloista sunnuntaita kaikille. Hiippailen tästä kylmälle santsikierrokselle, as usual.
Jaana
Meidän lauantai tänään kotona.
Suloista sunnuntaita kaikille. Hiippailen tästä kylmälle santsikierrokselle, as usual.
Jaana
Ihanaa! Eipä oo ees tullut mieleen kysellä ohjeita... hyvä, että "hokasit" ottaa ruokareseptit talteen ja jakaa vielä meillekin :))
ReplyDeleteJa nämähän ovat maailman parhaita tuliaisia itselleen, kun joku päivä ne kassit pakataan ja jätetään tämä manner taakse. Kenialainen kokkaus on kuitenkin ruoka-aineiltaan niin kovasti kotoisen oloista, että näitä herkkuja saa loihdittua Turussakin:)
DeleteHieno homma, Jaana! Kun muutatte pois Keniasta, voit loihtia sen maut ruokapöytään kotona Turussa ;) Ihanaa viikonlopun jatkoa sinne.
ReplyDeleteNo juuri niin sanoin edellisessäkin vastauksessa, että näissä resepteissä on meidän perheen parhaat kotiinviemiset;)
DeleteOih, olispa oma kokki. Tai enemmän oikeastaan kaipaan ihmistä, joka siivoaisi päätoimisesti meidän keittiötä. Sillä lapset ja mies tekevät oikein hyvää ruokaa.- Arvatkaa, kenelle jää kaikki muu..
ReplyDeleteVoih, ei kai tämä kokista kirjoittelu nyt anna vaan ihan väärää kuvaa - kuulostaa totta kai kovasti luksukselta, mutta tämän auringon alla kotiapu ja kokittelu on enemmänkin standardia, niitä löytyy joka huushollista. win-win. Ja ihan tarpeeseenkin, sillä duunipäivät jatkuu illan puolelle ja eineksiähän ei saa mistään. Että sellaista, ja ihan totta sanot - parastahan on se, kun joku putsaa vielä jäljetkin;)
DeleteOi kiitos! Haluan meillekin tuollaisen kokin:-) Olenko oikeassa että kuvissa seikkailee inkiväärin juuri ja Mangold (vihreät lehdet ja pitkät varret)? mitä niistä teitte?-Anne
ReplyDeleteKati on ihana, ja arvaa oliko meillä hauskaa kun askarreltiin eilisiä reseptejä ja haettiin kuvakulmia:) Inkiväärin juuri kyllä - ihan standardi lisuke täällä - ja noi isot lehdet on itseasiassa paikallista pinaattia. Inkivääri meni lihapataan, ja pinaatinlehdet muusiin. Kantsii kokeilla;)
DeleteKiitos! Ihanaa, että jaat meille näitä ohjeita, saamme mekin arkiruokailuun vaihtelua.
ReplyDeleteJa mikä parasta, Irio menee muskuihin kuin häkä, pinaatteineen poikineen!
DeleteJuuri tätä olen salaa odottanut! Ihana, että jaat meille paikallisia ruokareseptejä! Meillä kokkailtiin eilen Moskovan pataa hirvenpaistista, käynhän nappaamassa tämä resepti blogistani, kuuluu suosikkiruokieni joukkoon!
ReplyDeleteKävin jo - kuulostaa just niin ihanalta kun se taatusti on! Kiitos kaunis!
DeleteVarmasti maistuisi meillekkin...kuullostaa todella herkulliselta..:)
ReplyDeleteSellaista tavallista kotiruokaa hiukan uudessa uskossa - kantsii kokeilla;)
DeleteNamskis!
ReplyDeleteJa vielä kuva valmiistakin, kiitos :)
Siis nyt en kestä, unohdin koko kuvasikermän tärkeimmän kuvan - eli miltä näyttää valmis! Laho pää, niin siitä saa kärsiä kaikki. Katsotaan saanko jotenkin homman sliipattua kuntoon;)
DeleteIrio on muuten seuraavana mun ruokalistalla :) Nam, se on niin hyvää! Terkut Katille ja muillekin. Miss U!
ReplyDeleteVoi murukka, miss you too! Täältä alkaa tulla tuttuja reseptejä sillä tahdilla, että teillä on pian swahili keittiö sielläkin! ;) Rutistukset!
DeleteIhania kuvia! Löysin juuri blogiisi ja liityin lukijaksi. Tervetuloa kurkkimaan myös meille: www.kotiaurorassa.blogspot.com
ReplyDeleteIhanaa kun löysit näinkin kauas. Tervetuloa isosti! Kävin jo vastavisiitillä, ja illalla uudestaan oikein ajan kanssa. Nyt hakemaan sälli futisharkoista;)
DeleteKiitos reseptistä ja tulevista resepteistä. Kokkaamisen riemua Katin kanssa. Aurinkoista tulevaa viikkoa koko poppoolle!
ReplyDeleteSaisikos tännepäin yhden Katin :-)
ReplyDeleteAi että, kuinka olisi ihanaa, kun olisi oma kokki. Sorry, mutta pakko myöntää olevani kade!
Niin fiksua! Onneksi huomasit ajoissa kysellä reseptejä. Itse tajusin liian myöhään, tai apulainen lähti vähän yllättäen Kiinassa asuessamme. Seuraava ei sitten kokannutkaan, eikä kolmatta tullut,joten parhaat reseptit jäivät arvoitukseksi, kun muutimme takaisin Saksaan.
ReplyDeleteEn olekaan tainnut aiemmin kommentoida loistoblogiasi, mutta lukemassa olen käynyt useasti.
Great post I am definitely going to try the beef stew recipe
ReplyDeleteAivan upeita kuvia! Ja reseptejä tietenkin :)
ReplyDeleteIhanat kuvat! Ja Kati muistuttaa niin yhtä vapaaehtoispaikkani toipilaskodissa ollutta mamaa...
ReplyDeleteHerkulliset reseptit! Kiva idea tallentaa reseptit ja onhan se hyvä sinunkin tietää, mistä ne hyvät ruoat syntyy. Lihapadan mausteet kuuluvat suosikkeihini.
ReplyDelete