Matkoilla, ei vastaanottoa


Perjantaiaamuna venyttelin vapaapäivän huumassa verkkareissa verannalla, kun mies ilmoitti, että pakkaa tyttö reppusi, tunnin päästä  karataan kahdestaan. Ja mehän ei yleensä. Ilman kummeja ja mummeja lähiteinoilla meidän tapana ei ole livahtaa reissuun  junioreitta – mutta nyt oli kuulemma kaikki järjestelyt loppuun asti  hiottuna, hoidot ja siskot buukattuna. Kaikki salaa ja selän takana, I hear.

Ajeltiin aamun tunnit ja päädyttiin keskelle paratiisia joen mutkassa. Pieni butiikkisafarileiri, vain muutamalle vierailijalle kerrallaan. Meillä ikoma olkikattoinen maja viidakossa, tassuamme terassilla, näkymät joelle, skumppa kylmässä, ja ihan vain me kaksi –paitsi kirahvikaverit kuikulemassa ikkunoista sisään;)

Voi miten me nautiskeltiin. Otettiin joka hetkestä vaarin, juteltiin koko elämä, ajeltiin savannilla, käveltiin savannilla (!! hiukan kauhusta kankeana kyllä, mutta onneksi oppaalla oli keppi;), saatiin tykytyksiä maisemista, syötiin itsemme pyörryksiin, välillä nipisteltiin-onko-totta, ja illalla majalle hiippaillessa melkein otettiin nokkakolarit leopardin kanssa. Ja totta kai joka toinen tovi funtsittiin lapsia ja vointeja – pikkupikku-ikävälläkin – niinpä, maailmalta tosissaan löytyy vielä kännykän kattamattomia laakson pohjia. 

Sain palan taivasta. 

Eikä tässä vielä kaikki;)




Comments

  1. Oih ja voih... täällä mä huokailen koneen äärellä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voih. Ja minä teen samaa, kun huokailen ensilumikuvien perään. Niin se on se ruoho aina siellä aidan toisella puolella, vai miten se nyt menikään;) x

      Delete
  2. vois melkein sanoa, että silmien eteen tuli sellanen ärsyttävä vihreä häivähdys :))
    voi jukupätkä kun teill on siellä ollut mahtava pikkuloma!!!
    maisemat, kaikki...voi voi :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Namu oli. Kaikkein parasta oli kun tenavat tupsahtivat paikalle ihan yllärinä ;) x

      Delete
  3. Näytät NIIN onnelliselta! Ihanaa ;-D

    ReplyDelete

Post a Comment

Popular Posts