Hello September

Saa tulla. Syyskuu ja kevät päiväntasaajalle pliis. Meillä on värjötelty jo kuunkierto poikineen, nyt odotellaan auringon hellittelyä ja aamukastetta varpaille. Jooko? Tervetuloa, we are ready.

Kevät on siis myöhässä ja kunnon helteistä ei vielä hajuakaan. Silloin lämmittää soppa sisuskaluja myöden, ja sitähän on syöty, juotu, härpitty ja lusikoitu. Nyt voisi iloilla siirtyä rapiseviin salaatteihin, kylmiin tomaatteihin ja jääveteen. Noh, toistaiseksi vielä uunifoliovihannekset kuuluvat meillä iltaan jokaiseen. Eri kokoonpanoissa, eri väreissä, eri formuissa. Niitä voi sitten napsia sellaisenaan, pihvin kyytipoikana tai kun on oikein vilu niin niistä pyöräyttää sosesopan sekunnissa. Hiukan kuuma kanalientä ja mikseriä, niin avot - keitto käsillä. Ja jos lirauttaa kermatilkan joukkoon, niin tavoitellaan jo gourmeeta;).

Toinen salainen lämpöase on chilijugurtti. Antaa sopalle napakan fuusion kevyttä kermaisuutta ja pippurinpotkua, ja on muuten ihan taivaallista niin lihan kuin kanankin kanssa. Tai niille uunivihanneksille totta kai, ja sopii aivan täydellisesti myös salaatin särpimeksi. Ei muuta kuin sotkee kylmään luonnonjugurttiin lusikan pari kunnon chili-inkiväärikastiketta. Siinä se. Reseptiksi ei tämä vielä kelpane, mutta liki jo liippaa - joten eiköhän niitäkin ala näissä posteissa pian vilahtelemaan:). Lupaan olla ottamatta luvattomia kehuja itselleni, vaan tulevaisuuden-mahdollisista-resepteistä menee kaikki kunnia sinne minne se kuuluukin: kokki-Katille.

Tässä siis tämän päivän lounassoppa. Eilisen illallisen jämävihannekset ja se tavallisen taivaallinen chilijuova koristeena ja maun takeena. 

Peiton alta terveisiä.